Oppimistulokset englannin, ruotsin ja saksan pitkissä oppimäärissä sekä saksan lyhyessä oppimäärässä ovat hyviä ja erinomaisia, ranskan ja venäjän lyhyissä oppimäärissä hyviä. Pitkän ranskan ja pitkän venäjän osaamistaso on hiukan alempi. Tyydyttävälle osaamistasolle jäädään vain harvoin. Osataidoista parhaat tulokset saavutetaan luetun ymmärtämisessä ja puhumistehtävissä.

Raili Hildén ja Marita Härmälä esittelevät vieraiden kielten ja A-ruotsin oppimistulokset. Raili Hildenin Powerpoint-kalvot Marita Härmälän Powerpoint-kalvot

Perusopetuksen päättävien oppilaiden vieraiden kielten osaaminen arvioitiin keväällä 2013. Samassa yhteydessä arvioitiin ruotsin kielen A-oppimäärä. Arviointiin osallistui 539 suomen- ja 46 ruotsinkielistä koulua. Osa kouluista osallistui kahden oppimäärän arviointiin. Oppilaita oli arvioinneissa mukana yhteensä 10 751, ja heistä valtaosa (9 638) kävi suomenkielistä koulua.

Erinomainen osaamistaso saavutettiin yleisimmin luetun ymmärtämis- ja puhumis-tehtävissä, hyvä osaamistaso kuullun ymmärtämis- ja kirjoittamistehtävissä. Tyydyttävälle osaamistasolle jäätiin vain harvoin.

Opetussuunnitelman perusteissa kuvatut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti A-englannin puhumisessa ja kirjoittamisessa sekä A-ruotsin kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa. Saksan molempien oppimäärien tavoitteet saavutettiin erinomaisesti kolmessa osataidossa neljästä. Opetussuunnitelman perusteissa asetetuista tavoitteista jäätiin A-venäjän puhumisessa ja A-ranskan kuullun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa.

Asennekyselyn perusteella oppilaat viihtyivät kouluissaan keskimäärin oikein hyvin. Oppilaiden käsitykset oppiaineen hyödyllisyydestä, oppiaineesta pitämisestä ja omasta osaamisesta vaihtelivat kielittäin ja oppimäärittäin. A-englanti koettiin oppimääristä hyödyllisimmäksi, siitä pidettiin eniten ja oppilaat uskoivat osaavansa sitä parhaiten. Englannin jälkeen hyödyllisimmiksi koettiin A-ruotsi ja A-venäjä, B-oppimääristä venäjä. Muista oppimääristä seuraavaksi eniten pidettiin B-venäjästä ja B-ranskasta. Englannin jälkeen eniten omaan osaamiseensa uskoivat A-ruotsia opiskelleet oppilaat.

Tyttöjen oppimistulokset olivat paremmat kuin poikien useimmissa oppimäärissä. Myös ylioppilasvanhempien lapset ja lukioon suuntautuneet oppilaat suoriutuivat tyypillisesti muita paremmin. A1-oppimäärän mukaan opiskelleiden osaaminen perusopetuksen päättyessä oli parempaa kuin A2-oppimäärän oppilaiden.

Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaiden englannin, ranskan ja saksan taito oli parempi kuin suomenkielisissä kouluissa.

Opetus- ja arviointimenetelmät yhä perinteisiä

Kielten tehtävät tehtiin keskimäärin säännöllisesti, ja puhumisen harjoittelu ja opetettavan kielen käyttö koulussa olivat tavallisia. Arvioinnissa painottuivat kuitenkin kirjalliset taidot, ja B-oppimäärien arvosanat erottelivat heikosti oppilaiden osaamista.

Kielten opetuksessa hyödynnettiin niukasti uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa, kansainvälisiä yhteyksiä ja autenttista oppimateriaalia. Myös oppilaiden itseohjautuvuutta kehittävät työmuodot olivat harvinaisia, ja koulun ulkopuolella harrastettiin lähinnä englannin kieltä.

Tulosten perusteella suositellaan harjoittelun ja kotitehtävien monipuolistamista ja nykyaikaistamista, arvosanaperusteiden selkiinnyttämistä ja joidenkin oppimäärien tavoitetasojen tarkistamista uusien opetussuunnitelmien perustetyössä.

Arviointihanke oli laajin maassamme toteutettu oppimistulosten arviointi. Hanke käynnistyi Opetushallituksessa ja raportit viimeisteltiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) Helsingin toimipaikassa.

Professori Heini-Marja Järvinen (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos) kommentoi oppimistuloksia opettajankoulutuksen näkökulmasta. Heini-Marja Järvisen Powerpoint-kalvot

Puheenjohtaja Kari Jukarainen (Suomen kieltenopettajien liitto) kommentoi oppimistuloksia kieltenopetuksen ja -opettajien näkökulmasta:

Professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto) kommentoi oppimistulosten kokonaisnäkökulmaa. Ari Huhdan Powerpoint-kalvot

Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta (OPH) puhuu arvioinnin esiin nostamista haasteista opetussuunnitelman kehittämisen näkökulmasta. Anna-Kaisa Mustaparran Powerpoint-kalvot

 

Lisätietoja:

Vieraiden kielten ja A-ruotsin arviointikokonaisuus:

Dosentti, vieraiden kielten ja A-ruotsin oppimistulosten arvioinnin projektipäällikkö Raili Hildén, Helsingin yliopisto, puh. 029 412 9622, 050 448 2514 
Erikoistutkija Juhani Rautopuro, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5523
Opetusneuvos Anu Räisänen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5526

Kielten oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 -julkaisu

Inlärningsresultaten i språk i årskurs 9 år 2013 – Sammandrag

Hyvästä paremmaksi – kehittämisideoita kielten oppimistulosten arviointien osoittamiin haasteisiin 

 

Ruotsin, saksan ja venäjän kielten arvioinnit:

Dosentti, vieraiden kielten ja A-ruotsin oppimistulosten arvioinnin projektipäällikkö Raili Hildén, Helsingin yliopisto, puh. 029 412 9622, 050 448 2514 
Erikoistutkija Juhani Rautopuro, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5523

Ruotsin kielen A-opppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 -julkaisu

Saksan kielen A- ja B-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 -julkaisu

Venäjän kielen A- ja B-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 -julkaisu

 

Englannin ja ranskan kielten arvioinnit:

Yliopistotutkija Marita Härmälä, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto, puh. 040 805 4478 
Tutkimussihteeri Mari Huhtanen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5510

Englannin kielen A-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 -julkaisu

Ranskan kielen A- ja B-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 -julkaisu

Ruotsinkielisten koulujen tulokset:

Yliopistotutkija Marita Härmälä, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto, puh. 040 805 4478 
Erikoissuunnittelija Chris Silverström, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5531

Inlärningsresultaten i främmande språk i de svenskspråkiga skolorna 2013

 

 

 

 

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä