Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmät arvioitu ensimmäistä kertaa – tilanne hyvä

Suurella osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä (71 %) on toimiva laadunhallintajärjestelmä. Koulutuksen järjestäjien välillä on eroja omistaja- ja oppilaitostyypeittäin ja laadunhallinnan kehittämisen keston mukaan.

Tämä tulos ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) 3.11.2015 julkaistavasta arvioinnista, joka toteutettiin osin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmät arvioitiin nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Arviointi perustui järjestäjien itsearviointiraportteihin (n = 168) ja arviointikäynteihin (n = 35).

Hyväksytyn rajan ylittivät useimmin suuret ja monialaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät, jotka ovat tehneet systemaattista laadunhallintaa pitkään. Kuntayhtymät ja yksityiset koulutuksen järjestäjät ylittivät keskimäärin hyväksytyn rajan kaikilla arviointialueilla. Eniten vaihtelua tuloksissa oli alle kolme vuotta kehittämistyötä tehneillä koulutuksen järjestäjillä.

Tavoitteena yhtenäiset toimintatavat

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama, Euroopan unionin linjausten mukainen tavoite oli, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva laadunhallintajärjestelmä vuoteen 2015 mennessä.

– Tavoitteena on tasaisen laadun varmistaminen, että laadunhallintajärjestelmät ovat riittävän hyviä ja täyttävät minimivaatimukset. Prosessit ovat mietittyjä, ja kaikki toimivat samalla tavalla, yksikön päällikkö Anu Räisänen Karvista kertoo.

Arviointi osoittaa, että laadunhallinnassa on kehitettävää. Arviointiryhmä suositteleekin, että järjestelmät arvioidaan säännöllisesti.

– Kestää monta vuotta rakentaa toimiva laadunhallintajärjestelmä. Niistäkin, jotka eivät yltäneet hyväksyttyyn rajaan, 20 prosenttia oli melko lähellä sitä. Näin ollen tilanne on kokonaisuutena hyvä, Räisänen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tukevat niitä ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät täyttäneet kriteerejä kohdentamalla määrärahoja alueellisille verkostoille. Toimivat laadunhallintajärjestelmät näkyvät opettajien ja opiskelijoiden arjessa:

– Kun laatu on korkea, opetus, opiskelijahuolto ja opintojen ohjaus vastaavat tarpeita, opiskelijat saavat antaa palautetta ja heidän ääntään kuullaan, Räisänen kuvaa.

Vahvuutena strategiaprosessin hallinta, puutteita dokumentoinnissa ja osallistamisessa

Keskeisimpiä laadunhallintajärjestelmien vahvuuksia ovat muun muassa strategiaprosessin hallinta, seurantatietojen hyödyntäminen päätöksenteossa, projektitoiminta, verkostoyhteistyö sekä toisilta oppimisen käytänteet. Johdon sitoutuminen laadunhallintaa edistävään työhön korostuu. Erityisopetuksen laadunvarmistuksen vahvuutena on asiakaslähtöisyys.

Melko suurella osalla järjestäjistä ei ole toimivia oman toiminnan arviointikäytänteitä. Kehitettävää ilmeni myös laadunhallintajärjestelmän dokumentoinnissa, tietojärjestelmien hyödyntämisessä, eri toimintayksiköiden menettelytapojen yhdenmukaistamisessa sekä eri tahojen, kuten henkilöstön ja opiskelijoiden, osallistamisessa laadunhallintaan. Arviointitulosten viestittämisessä sekä arviointiosaamisen varmistamisessa on myös puutteita.

Raportti:

Anu Räisänen, Tarja Frisk, Risto Hietala, Marjut Huttunen, Aila Korpi & Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien tila. Julkaisut 20:2015. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.