Ensimmäiset valtakunnalliset suomi toisena kielenä -oppimistulokset – hyvää osaamista, mutta riittääkö se?

Esi- ja perusopetus Virpi Pietiläinen

Suomi toisena kielenä -oppilaat osasivat suomea hyvin perusopetuksen päättövaiheessa. Osaamista selittivät oppilaan koulunkäyntiaika ja sosioekonominen tausta. Kuitenkin jo yläkoulun eri oppiaineet edellyttävät tämän arvioinnin kriteereitä laajempaa kielitaitoa, ja eri tiedonalojen kielen osaaminen korostuu toisella asteella.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2015 suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Tähän ensimmäiseen valtakunnalliseen arviointiin osallistui 1530 yhdeksäsluokkalaista 242 koulusta. Oppilaat puhuivat 76 eri äidinkieltä ja olivat kotoisin 91 eri maasta – myös Suomesta, jossa syntyneitä oppilaita oli lähes 40 prosenttia. Arviointi julkaistaan 5.4.2016 klo 12.15.

Arvioinnissa käytettiin eurooppalaisesta viitekehyksestä muokattua, kymmenportaista taitotasoasteikkoa, jossa alin taso A1.1 tarkoittaa kielitaidon alkeiden hallintaa ja korkein C1.1 taitavan kielitaidon perustasoa.

Oppilaiden kielitaito osoittautui varsin hyväksi. Oppilaista 87 prosenttia saavutti arvioinnissa hyvän osaamisen tason B1.1–B1.2 tai ylitti sen. Hyvän osaamisen tason saavutti tai ylitti luetun ymmärtämisessä runsaat 90 prosenttia, kuullun ymmärtämisessä 84 prosenttia, kirjoittamisessa 73 prosenttia ja puhumisessa 74 prosenttia oppilaista. Keskimääräinen osaaminen sijoittui itsenäisen kielitaidon perustasolle B2.1. Vain 13 prosenttia oppilaista jäi alimmalle A-tasolle.

Pieniä eroja tyttöjen ja poikien sekä eri AVI-alueiden välillä

Tyttöjen ja poikien osaaminen oli keskimäärin lähes yhtä hyvää. Poikien joukossa oli kuitenkin hiukan enemmän alimman eli A-tason osaajia kuin tytöissä. Suurimmillaan ero oli kirjoittamisessa, jossa poikien keskimääräinen taitotaso oli B1.1 ja tyttöjen yhtä tasoa korkeampi B1.2.

– Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei S2-arvioinnissa ollut niin suuria eroja kuin viimeisimmässä äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -arvioinnissa. Myös oppilaiden, erityisesti poikien, asennoituminen opiskeluun oli myönteisempää kuin suomi äidinkielenä -arvioinnissa, projektipäällikkö Katri Kuukka sanoo.

Eri AVI-alueiden oppilaiden osaamisen keskiarvot sijoittuivat hyvän osaamisen tasolle. Pohjoisessa Suomessa keskimääräinen taitotaso oli hieman alempi (B1.1) kuin muualla Suomessa (B1.2). Ero tyttöjen ja poikien osaamisen välillä oli suurinta Itä-Suomen AVI-alueella, jossa tyttöjen keskimääräinen taitotaso B2.1 oli poikien tasoa B1.2 korkeampi.

Arviointiin osallistuneista oppilaista lähes viidesosa oli venäjänkielisiä. Seuraavaksi eniten oli somalinkielisiä, vironkielisiä ja arabiankielisiä oppilaita. Parhaimmin arvioinnissa suoriutuivat vironkieliset, venäjänkieliset, kiinankieliset ja englanninkieliset oppilaat.

Pitkä koulunkäyntiaika ja korkea sosioekonominen tausta yhteydessä parempiin tuloksiin

Koulunkäyntiaika selitti osaamista eniten: pitempään suomalaisessa peruskoulussa opiskelleet oppilaat pärjäsivät arvioinnissa paremmin. Puolet oppilaista oli opiskellut koko perusopetuksen Suomessa, ja muiden opiskeluaika suomalaisessa peruskoulussa vaihteli vuodesta kahdeksaan vuoteen.

Oppilaan sosioekonomisella taustalla oli merkittävä yhteys hänen osaamiseensa. Ne oppilaat, joilla oli korkein sosioekonominen tausta, saavuttivat keskimäärin taitotason B2.1, kun taas alemman sosioekonomisen taustan omaavien oppilaiden tulos oli keskimäärin kahta tasoa alempi B1.1.

Valtaosassa arviointiin osallistuneista kouluista oli selkeät toimintaperiaatteet rasismia ja syrjintää vastaan sekä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta tukeva ilmapiiri. Kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisilla oppilailla oli enemmän oppimisen haasteita, keskimääräinen osaaminen oli tilastollisesti merkittävästi heikompaa.

S2-oppimäärää voi opiskella sekä erillisissä ryhmissä että suomi äidinkielenä -oppitunneilla. Arvioinnin perusteella koulujen tulee kiinnittää huomiota oppilaalle parhaiten soveltuvan oppimäärän valintaan, ja kohdistaa S2-opetus nimenomaan niille oppilaille, joilla ei ole riittävästi kielellisiä valmiuksia opiskella suomi äidinkielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Tukea tulee kohdentaa erityisesti myöhään perusopetukseen tulleiden oppilaiden opiskelun jatkumon varmistamiseen. Lisäksi yhteistyö äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen opettajien ja aineenopettajien kesken tulee vakiinnuttaa kielitietoisuuden edistämiseksi kaikessa opetuksessa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Katri Kuukka, puh. 029 533 5516, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Raportti: 

Kuukka, K. & Metsämuuronen, J. 2016. Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015. Julkaisut 13:2016. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Tiivistelmä:

Suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen 9. vuosiluokalla 2015 – Tiivistelmä