Matematiikan osaamisen taso on pysynyt ennallaan. Poikien matematiikan oppimistuloksissa havaittiin polarisoitumista eli tulosten jakaantumista ääripäihin. Myös koulujen arviointikäytänteissä on eroja.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2015 matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Arviointiin poimittiin 140 koulun otos, joista 124 oli suomenkielisiä ja 16 ruotsinkielisiä. Tulokset saatiin yhteensä 4779 otosoppilaalta, joista suomenkielisiä oli 4287 ja ruotsinkielisiä 492. Arviointi julkaistaan 25.4.2016 klo 12.15.
Oppilaiden kaikkien tehtävien keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 prosenttia kokonaispistemäärästä. Vuosien 2011 ja 2012 arvioinneissa matematiikan osaamisen todettiin heikentyneen. Nyt julkaistun, uuden arvioinnin perusteella osaamisen taso on pysynyt ennallaan ja tulosten heikentyminen on pysähtynyt. Pojat saivat tyttöjä yleisemmin sekä matalia että korkeita pistemääriä.
Ongelmanratkaisu ei kaikilta sujunut
Tehtävätyypeistä ongelmanratkaisutehtävissä (ratkaisuosuus 34 %) osaamisen taso ei suurella osalla oppilaista yllä arkielämän tarpeisiin. Erityisesti prosenttilaskuihin liittyvät tehtävät osattiin heikosti.
– Osa oppilaista hallitsee perusprosenttilaskut huonosti. Ei osata laskea, jos 50 euron paita on 30 prosentin alennuksessa, että mikä uusi hinta on, kannattaako se ostaa. Tai kun ottaa opintolainaa ja pitäisi tietää, paljonko maksaa korkoa, arviointiasiantuntija Sami Julin kertoo esimerkkeinä.
Paremmin osattiin monivalintatehtävät (ratkaisuosuus 54 %) ja päässälaskutehtävät (52 %). Pojat ratkaisivat päässälaskutehtäviä hieman tyttöjä paremmin. Suomenkielisten koulujen oppilaat pärjäsivät päässälaskutehtävissä hieman ruotsinkielisiä paremmin, kun taas ruotsinkielisten koulujen oppilaat olivat hieman parempia ongelmanratkaisutehtävissä.
Eri sisältöalueiden keskimääräisistä ratkaisuosuuksista paras tulos oli algebrassa (47 %). Heikoimmin osattujen geometrian (ratkaisuosuus 36 %) sekä todennäköisyyden ja tilastojen (38 %) harjoittelua tulisi lisätä kouluissa. Tytöt olivat poikia parempia algebrassa ja pojat puolestaan tyttöjä parempia todennäköisyydessä ja tilastoissa. Muita arvioituja sisältöalueita olivat luvut ja laskutoimitukset sekä funktiot.
Erilaiset arviointikäytänteet näkyvät eroina kouluarvosanoissa
Matematiikan kouluarvosanojen keskiarvo oli tytöillä 7,9 ja pojilla 7,5. Arviointi koulujen sisällä vaikuttaa johdonmukaiselta, mutta koulujen välillä on eroja: eri kouluissa keskimäärin yhtä hyvin osanneiden oppilaiden arvosanoissa saattoi olla jopa kahden numeron ero. Erilaiset arviointikäytänteet herättävät kysymyksen oppilaiden tasa-arvoisuudesta jatko-opintoihin valikoitumisessa.
Oppilaiden mielestä matematiikka oli varsin hyödyllinen, mutta ei kovin pidetty oppiaine. Oma osaaminen koettiin keskimäärin lievästi myönteisenä, ja poikien käsitys omasta osaamisesta oli parempi kuin tyttöjen. Positiiviset näkemykset omasta osaamisesta ja matematiikan opiskelusta sekä tunnollinen läksyjen teko olivat yhteydessä parempiin tuloksiin. Matematiikkaan kohdistuva ahdistus oli lievempää pojilla, lukion pitkään matematiikkaan tähtäävillä ja korkeamman koulutuksen saaneiden vanhempien lapsilla.
Sähköinen arviointi ensimmäistä kertaa kaikilla käytössä
Osaamisessa oli jonkin verran vaihtelua maan eri osissa. Parhaimpia matematiikassa olivat Lounais-Suomen koulujen oppilaat (keskimääräinen ratkaisuosuus 46 %) ja heikoimpia Itä-Suomen koulujen oppilaat (40 %).
Lukion pitkään matematiikkaan tähtäävät oppilaat osasivat matematiikkaa paremmin (keskimääräinen ratkaisuosuus 59 %) kuin lukion lyhyen matematiikkaan (40 %) tai ammatillisiin opintoihin aikovat (32 %).
Vanhempien koulutustausta näkyi selkeästi tuloksissa: jos vanhempien korkein koulutus oli peruskoulu, oppilaiden tulokset olivat keskimäärin 20 prosenttiyksikköä heikommat kuin niiden oppilaiden, joiden vanhempien korkein koulutus oli yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu.
Suurimmalla osalla kaikista opettajista (94 %) oli matematiikan opettajan muodollinen kelpoisuus.
Ensimmäistä kertaa kaikki oppilaat tekivät osan tehtävistä sähköisesti tietokoneella. Sähköversion tulokset olivat pääasiassa muutamaa prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin paperiversion tulokset. Syitä saattoivat olla oppilaiden tottumattomuus sähköisiin matematiikan kokeisiin, erot koulujen laitekannassa tai tekniset ongelmat. Koulujen laitekanta tuleekin uudistaa ja yhdenmukaistaa, mikä luo edellytykset tasa-arvolle.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen julkistamistilaisuuteen:
Arviointiasiantuntija Sami Julin, puh. 029 533 5533, etunimi.sukunimi@karvi.fi
Julkistamistilaisuus pidetään 25.4.2016 klo 12.15–14.50. Ohjelma
Raportti:
Julin, S. & Rautopuro, J. Läksyt tekijäänsä neuvovat. Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2015. Julkaisut 20:2016. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
