Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on ottanut käyttöön opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän Koulutuksen arviointisuunnitelman vuosille 2016−2019. Suunnitelmassa määritellään kauden aikana alkavat arviointihankkeet, joita on yli 70.
Yhteiskunnallisesti kriittisiä teemoja edustaa muun muassa kansainvälinen vertailuhanke maahanmuuttajien integroitumisesta suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan. Ajankohtainen on niin ikään arviointihanke yrittäjyydestä ja innovaatiokapasiteetista korkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa.
Opettajuuden muutoksen arvioinnissa selvitetään opetushenkilöstön valmiuksia kohdata eri taustoista tulevia oppijoita sekä vastata esimerkiksi digitalisaation, maahanmuuton ja säästötoimenpiteiden tuomiin haasteisiin.
– Suomalaisen koulutuksen menestys tulevaisuudessa riippuu pitkälti siitä, minkälaisia opettajia valmistuu, miten opettajuus muuttuu ja seuraa aikaansa ja miten opettajia tuetaan tuossa muutoksessa, Karvin johtaja Harri Peltoniemi kertoo hankkeen lähtökohdista.
Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin -hankkeessa tuotetaan tietoa säästötoimenpiteiden vaikutuksista varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, taiteen perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Selvitys luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle kesällä 2017.
Perusopetuksen oppimistulosten arviointien osana tuotetaan trenditietoa äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osaamisesta. Yksittäisten oppiaineiden arviointien lisäksi tehdään nivelvaihe- ja pitkittäisarviointeja, joista pisin mittaa oppilaan osaamisen kehityskaarta esiopetuksesta toiselle asteelle.
Ammatillisen koulutuksen hankekokonaisuudessa arvioidaan muun muassa työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyötä koulutustarjonnan ennakoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa.
Korkeakoulujen arviointitoiminnoissa laatujärjestelmien auditoinnit ovat keskeisin arviointimuoto. Vuosina 2018–2019 arvioidaan lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumista erityisesti yhteiskuntatieteellisillä, humanistisilla, tekniikan ja liiketalouden aloilla. Tutkintojen osaamislähtöisyys ja työelämärelevanssi ovat tämän arvioinnin keskeisiä näkökulmia.
Työrauhaa ja turvallista oppimisympäristöä arvioidaan esi- ja perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa arvioidaan lisäksi oppilas- ja opiskelija-arvioinnin käytänteitä sekä opettajien kykyä arvioida oppilaita tarkoitetulla tavalla. Lisäksi arvioidaan varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista vuosina 2017–2019.
Läpäisyteemoja eri arviointihankkeissa ovat koulutusjärjestelmän toimivuus, oppijan polun sujuvuus, tutkintojen työelämärelevanssi ja osaamisperusteisuus, koulutuksellinen tasa-arvo, digitalisaatio sekä maahanmuuttajakysymykset. Karvin arviointineuvosto on kuullut laajasti eri sidosryhmiä arviointisuunnitelmaa laatiessaan.
Kuluvalla arviointisuunnitelmakaudella valmistuu lisäksi lähes viisikymmentä vuosille 2012–2015 päätettyä hanketta. Esimerkiksi saamen kielten oppimistuloksia raportoidaan toukokuussa 2016 ja matematiikan pitkittäisseurantaan liittyviä oppimistuloksia syksyllä 2016. Lisäksi tänä vuonna raportoidaan ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia autoalalla, tieto- ja viestintätekniikassa, musiikissa, kestävässä kehityksessä sekä tekstiili- ja vaatetusalalla.
Tutustu tarkemmin Koulutuksen arviointisuunnitelmaan vuosille 2016−2019.
Lisätietoja:
Johtaja Harri Peltoniemi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), puh. 029 533 5532, harri.peltoniemi(at)karvi.fi
Karvin arviointineuvoston puheenjohtaja, rehtori, toimitusjohtaja Tapio Huttula, Humanistinen ammattikorkeakoulu, puh. 020 762 1349, tapio.huttula(at)humak.fi
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
