Eri osaamisalueet hallittiin erittäin hyvin tieto- ja viestintätekniikan ammattiosaamisen näytöissä. Koulutuksen työelämälähtöisyys toteutuu kohtalaisen hyvin. Työllisyystilanne on kuitenkin heikentynyt, ja nyt vaaditaan aiempaa erikoistuneempia taitoja.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon oppimistuloksia vuosina 2012–2015. Arviointiaineisto koottiin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 41 koulutuksen järjestäjää ja 931 opiskelijaa. Arvioinnin tulokset julkaistaan 1.12.2016.
Tuloksissa eroja koulutuksen järjestäjien välillä
Yli puolet (54 %) opiskelijoista sai ammattiosaamisen näytön lopulliseksi arvosanaksi kiitettävän, 38 % hyvän ja 8 % tyydyttävän. Opiskelijoiden yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli kiitettävä. Parhaiten sujuivat elinikäisen oppimisen avaintaidot sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta. Naiset saivat keskimäärin hieman miehiä parempia arvosanoja.
Heikoimpaan ja parhaimpaan neljännekseen kuuluvien koulutuksen järjestäjien arvosanojen keskiarvojen ero oli hieman yli puoli arvosanaa, mikä on merkittävä ero kolmiportaisella asteikolla. Erot selittyvät osittain järjestäjien ja alueiden erilaisilla näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöillä.
– Parhaimmat arvosanat opiskelijoille takasi, kun näyttö oli työpaikalla ja työelämän edustaja oli mukana arvioimassa sitä, arviointisuunnittelija Jukka Ruuskanen sanoo.
Työelämälähtöisyys kohtalaisen hyvää, työllisyysnäkymät heikentyneet
Koulutuksen työelämälähtöisyys toteutuu tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa kohtalaisen hyvin. Hieman yli puolet (54 %) näytöistä toteutettiin työelämässä. Tasapuolisuuden kannalta on kuitenkin ongelmallista, että oppilaitosnäyttöjen arvioinnissa työelämän edustaja oli mukana vain harvoin. Työelämälähtöisyyden laatua heikensi myös se, että vain alle viidesosa alan työpaikkaohjaajista oli koulutettuja.
Työssäoppimispaikkoja on kohtalaisen hyvin saatavilla, mutta datanomien työllisyystilanne on heikentynyt. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan 33 % datanomeista oli työttömänä vuonna 2014, kun valmistumisesta oli kulunut vuosi. Lisäksi laadullinen työllistyminen on tilastoinnin näkökulmasta epäselvää.
– Datanomi saattaa valmistuttuaan saada työn, joka koostuu pääasiallisesti muualta hankittuun osaamiseen pohjautuvista tehtävistä. Kuitenkin syy hänen palkkaamiseen on hyvä tietotekninen osaaminen ja loogiseen ajatteluun pohjautuva ongelmanratkaisukyky. Onko hän siis työllistynyt omalle alalleen? Taitaja 2017 -kilpailupäällikkö Tapio Kattainen Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta pohtii.
Kattaisen mukaan vahvoiksi työn saajiksi nousevat ne datanomit, joilla on jokin erityisosaaminen perusteita paremmin hallussa.
– Vankka ohjelmointiosaaminen ja rekrytoivan yrityksen kehitysympäristöjen tuntemus nostaa työnhakijan mahdollisuuksia huomattavasti. Samoin on tilanne palvelinympäristöt sekä pilvipalvelut hallitsevilla käytön tuen datanomeilla, Kattainen kertoo.
Näyttöjen arviointiin kiinnitettävä huomiota
Koulutuksen järjestäjien näyttötoiminnan laatu on keskimäärin kohtalaisen hyvällä tasolla. Näyttöjen arviointi ja kehittäminen hallittiin muita toimintoja selkeästi heikommin, joten niihin olisi syytä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Toimenpiteiksi suositellaan esimerkiksi opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämistä, itse- ja vertaisarviointeja sekä palautetietojen hyödyntämistä. Arviointi nosti myös esiin arviointikriteereiden määrittämisen ja osaamisen tulkinnan haasteet.
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittaneet valmistuvat datanomeiksi käytön tuen tai ohjelmistotuotannon osaamisaloille. Ala on hyvin miesvaltainen, ja arvioinnissa mukana olleista opiskelijoista 90 % olikin miehiä. Uusia opiskelijoita aloittaa vuosittain noin 1500.
Raportti: Ruuskanen, J. & Kilpeläinen, P. 2016. Ammatillinen osaaminen tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa. Julkaisut 27:2016. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi
Lisätietoja: arviointisuunnittelija Jukka Ruuskanen, puh 029 533 5516, jukka.ruuskanen@karvi.fi
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
