Tekstiili- ja vaatetusalan valtakunnalliset oppimistulokset arvioitu – osaaminen erinomaista, työelämälähtöisyys kohtalaista

Ammatillinen koulutus Virpi Pietiläinen
Nainen leikkaamassa kangasta keskittyneesti.

Kotimaisella tekstiili- ja vaatetusalalla on toivoa, mikäli alan opiskelijoiden osaamista käytetään kriteerinä. Ongelmana on löytää näyttöihin soveltuvia työpaikkoja.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon oppimistuloksia vuosina 2012–2015. Arviointiaineisto koottiin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 19 koulutuksen järjestäjää ja 310 opiskelijaa. Arvioinnin tulokset julkaistaan 14.11.2016.

Erinomaisia tuloksia kaikilla osaamisalueilla

Puolet (50 %) opiskelijoista sai näytön arvosanaksi kiitettävän, 42 % hyvän ja 8 % tyydyttävän. Opiskelijoiden yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli kiitettävä. Parhaimmat arvosanat olivat elinikäisen oppimisen avaintaidoissa sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Miehet ja naiset saivat keskimäärin yhtä hyviä arvosanoja.

Koulutuksen työelämälähtöisyys toteutuu tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksessa kohtalaisesti. Tutkinnon tavoitteiden mukaisia työssäoppimispaikkoja alalla on saatavilla melko hyvin. Sen sijaan näytöt järjestettiin pääsääntöisesti oppilaitoksissa, ja vain vajaa kolmannes (31 %) näytöistä toteutettiin työelämässä.

– Vaikeutena on löytää työpaikkoja, joissa opiskelijoilla olisi mahdollisuus näyttää tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Alan yritykset ovat usein pieniä ja kapea-alaisia, joissa laaja-alaisen osaamisen ja kokonaisten työprosessien osoittaminen on usein haasteellista, arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen toteaa.

Arvioinnin luotettavuuteen ja näyttöjen laatuun kiinnitettävä huomiota jatkossakin

Näyttötoiminnan kokonaislaatu on keskimäärin kohtalaisen hyvällä tasolla, ja valtaosa opiskelijoiden tekemistä näytöistä vastasi tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia.

Arviointi osoitti, että opiskelijoiden arvosanat ovat riippuvaisia siitä, ketkä näytön arviointiin osallistuvat ja missä näyttö suoritetaan. Työelämän edustajan mukanaolo arvioinnissa takasi opiskelijalle keskimäärin parhaimmat arvosanat.

Arvioinnissa kritisoitiin kolmiportaista arviointiasteikkoa, jota pidettiin liian suppeana erottelemaan riittävästi opiskelijoiden osaamista. Arviointi nosti esiin arviointikriteereiden määrittämisen ja osaamisen tulkinnan haasteet, joihin liittyvät työpaikkaohjaajien koulutustarpeet. Jatkossa myös koulutuksen työelämälähtöisyyden varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota.

Tekstiili- ja vaatetusalalta voi valmistua muun muassa vaatetusompelijaksi, modistiksi, vaatturiksi ja suutariksi. Ala on melko pieni ja naisvaltainen. Uusia opiskelijoita aloittaa vuosittain noin neljäsataa.

Raportti: Kilpeläinen, P. 2016. Ammatillinen osaaminen tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnossa. Julkaisut 29:2016. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja: arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen, puh 029 533 5543,   paula.kilpelainen@karvi.fi

Sulje