Karvin lausunto ammatillista koulutusta koskevaan lakiesitykseen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (lausuntopyyntö OKM/41/010/2016)

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointineuvosto (myöhemmin arviointineuvosto) on käsitellyt kokouksessaan 2.12.2016 luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyvistä laeista ja esittää seuraavaa:

1. Yleistä

Kokonaisvaltainen ammatillisen koulutuksen kehittäminen on perusteltua. Onnistuessaan se mahdollistaa koulutusjärjestelmän toimivuuden, korkeatasoisen osaamisen ja järjestelmän jatkuvan kehittymisen tavoitteiden suuntaisesti. Monien järjestelmän osien yhtäaikainen muutos sekä muutosten suuruus sisältävät myös kriittisiä kohtia ja riskejä, jotka todentuessaan voivat tulevaisuudessa vaikuttaa muun muassa koulutuksen imagoon, koulutukselliseen tasa-arvoon ja järjestelmän toimivuuteen.

Arviointineuvoston identifioimat uudistuksen kriittiset kohdat ja niitä koskevat ehdotukset:

1.1. Koulutusjärjestelmän toimivuus ja kehittäminen

• Koulutuksen järjestäjien järjestämislupamenettelyn tulee olla systemaattinen ja läpinäkyvä. Arviointimenettelyn tulee olla päätöksenteosta riippumaton. Järjestämislupamenettelyyn sisällytettävää laatuleimaa järjestäjä voisivat myös hyödyntää oman toimintansa markkinoinnissa. Kansallisella koulutuksen arviointikeskuksella on hyvät edellytykset toimia riippumattomana edellytysten arvioijana.
• Huolehtimalla järjestäjäverkoston alueellisesta kattavuudesta tulee varmistaa koulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen. Keskeistä on varmistaa, että järjestelmä ottaa huomioon sekä koulutettavien että eri alueiden tarpeet. Keskeistä on myös varmistaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet ottaa vastuu syrjäytymisen ehkäisystä ja koulutuksen järjestämisestä eri väestöryhmien (esim. maahanmuuttajat) tarpeisiin. Järjestelmän kehittämisessä ei siten voi korostaa arvona vain ”nopeaa tutkinnon suorittamista”, vaan myös muuta koulutuksen järjestäjille kuuluvaa tehtävää ja vastuuta.
• Ammatillisen koulutuksen arvostuksen ja koulutuksellisen tasa-arvon kannalta keskeistä on turvata opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuus työelämässä tarvittavan osaamisen lisäksi. Muodollisen jatko-opintokelpoisuuden ohella tulee lainsäädännöllä ja muilla säädöksillä varmistaa, että ammatillisiin tutkintoihin sisältyvät yhteiset tutkinnon osat antavat riittävät tietopuoliset valmiudet jatko-opintoihin korkeakouluissa.

1.2. Oppimisen ja osaamisen kehittäminen ja osaamisen arviointi

• Osaamisperusteisuuden, henkilökohtaistamisen ja työelämälähtöisyyden lisääntyminen asettavat suuria vaatimuksia osaamisen arvioinnille ja sen laadunvarmistukselle. Moniin Karvin tekemiin oppimistulosten arviointeihin viitaten vaarana ovat opiskelijan osaamisen arvioinnin ylimalkaisuus ja suuret erot tutkintojen vaativuudessa, osaamisen tunnustamisessa ja opiskelijan arvioinnissa ylipäätään.
• Työelämän kasvavan vastuun kannalta keskeiseksi muodostuu se, miten työpaikat kykenevät selviytymään tehtävästään. Muutos edellyttää opetushenkilöstön työn painopisteen siirtämistä entistä vahvemmin työpaikkaohjaajien tukeen ja ohjaukseen. Se edellyttää myös työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämistä niin, että heidän osaamisensa voidaan varmistaa.
• Opiskelijan arvioinnin kehittämistarve on suuri. Karvin kymmenen vuoden aikana tekemät oppimistulosten arvioinnit osoittavat kiistatta sen, että opiskelijoiden saamat arvosanat vaihtelevat ja ovat riippuvaisia siitä, kuka tai ketkä heidän osaamistaan arvioivat. Suurta tutkintojen välistä vaihtelua on myös siinä, vastaavatko arvioinnissa käytetyt tehtävät ammattitaitovaatimuksia.
• Opiskelijan arvioinnin – erityisesti näyttöjen – laadunvarmistuksen merkitys on suuri. On perusteltua, että opiskelijan osaamista arvioidaan pääosin työelämäkontekstissa. Karvin arvioinnit ovat myös osoittaneet opiskelijan arviointiin sisältyvän laadunvarmistuksen merkityksen sekä tarpeen kohdistaa laadunvarmistus osaamisen sisällön ja tavoitteiden vastaavuuteen, työympäristön vaativuuteen sekä arvioijien sekä osaamisen arvioinnin sisältöön että arviointiin liittyvään osaamiseen.
• Opiskelijoiden motivaation, työelämään rekrytoinnin ja jatko-opintojen kannalta on perusteltua säätää arvosana-asteikosta hyväksytty–hylätty asteikkoa tarkemmin. Näin ollen asetuksen antaminen on perusteltua. Kaikissa Karvin tekemissä oppimistulosten arvioinneissa on tullut esiin opiskelijoiden toiveet muuttaa nykyinen kolmiportainen arvosana-asteikko viisiportaiseksi (1-5). Arvioinnit ovat osoittaneet, ettei nykyinen järjestelmä erottele osaamista, vaan suurin osa opiskelijoista saa kiitettävän tai hyvän arvosanan.

1.3. Koulutuksen laadunvarmistus ja arviointi

Lakiesitys nostaa esiin ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan ja -järjestelmän merkityksen ja tämän kokonaisuuden selkeyttämisen ja vahvistamisen tarpeet. Tästä näkökulmasta arviointineuvoston haluaa nostaa esille seuraavat kohdat:

• Perusteltua on korostaa työelämän toimikuntien vastuuta tutkintojen laadunvarmistuksessa. Lisäksi sihteeristön kokoaminen yhteen luo aiempaa paremmat edellytykset tutkintojärjestelmän laadun varmistamiseen. Arviointineuvosto pitää kriittisenä sijoittaa ko. sihteeristö Opetushallitukseen, jolloin sen asema ei ole riittävän riippumaton. Ongelmana on myös sen osittainen päällekkäisyys Karvin lakisääteisiin tehtäviin koulutuksen järjestäjien tukemiseen laadunhallinnassa ja arvioinnissa sekä oppimistulosten arvioinnissa.
• Arviointineuvosto pitää perusteltuna, että koulutuksen arviointia tarkennetaan asetuksen avulla. Asetuksessa on tarpeen säätää koulutuksen järjestäjien järjestämisedellytysten arvioinnista sekä laadunhallintajärjestelmille ja niiden arvioinnille sekä oppimistulosten arvioinnille asetetuista vaatimuksista.
• Ammatillisen koulutuksen reformin kokonaisvaltaisuus, vaikutusten ennakoimattomuus ja kriittisyys sekä mahdollisesti tarvittavat käänteet edellyttävät pitkäjänteistä ulkoisen arvioinnin ohjelmaa. Keskeistä on, että systemaattisen ja kattavan ulkoisen arvioinnin avulla voitaisiin varmistaa reformin eteneminen tavoitteiden suuntaisesti ja tuottaa tietoa kehittämisen ja mahdollisesti tarvittavien käänteiden perustaksi.
• Oppimistulosten arviointi sisältyy myös edellä esitettyyn arviointiohjelmaan. Karvi tekee jo nyt nykyisen oppimistulosten arvioinnin synteesi- ja meta-arviointia, jonka tavoitteena on luoda perustaa uudelle arviointijärjestelmälle.
• Karvin lakisääteinen tehtävä tukea koulutuksen järjestäjiä laadunhallintaan ja arviointiin liittyvissä asioissa korostuu reformin ja koulutuksen järjestäjien muuttuvien tarpeiden myötä.
• Rahoituksen perusteiksi ehdotettujen tyytyväisyyttä koskevien tulosten tulee perustua mittareihin, joiden luotettavuus on varmistettu. Rahoituksen perustana tulee siten käyttää vain koeteltuja ja siten luotettavia mittareita ja indikaattoreita. Karvi voi osallistua näiden mittareiden/indikaattorien laatimiseen, jolloin kehittämisessä voidaan hyödyntää jo kehitettyjä opiskelijan itsarviointimittareita ja indikaattoreita ja niiden kehittämisestä saatuja kokemuksia.
• Lopuksi todettakoon, että Karvi tuottaa jo tietoa reformin etenemisestä arvioidessaan vuoden 2017 loppuun mennessä osaamisperusteisuutta valtioneuvoston kanslian rahoittamana poliittisen ohjauksen kärkihankkeena. Tämä arviointitieto on hyödynnettävissä jo reformia koskevassa päätöksenteossa.

Yleisenä huomiona arviointineuvosto nostaa esiin eri koulutussektoreiden eriytyvien laadunvarmistusjärjestelmien tuottamat ongelmat. Eriytymisen sijasta tulisi luoda riippumattoman viranomaistahon ylläpitämä riittävän yhdenmukainen eri koulutussektoreiden erityistarpeet huomioon ottava järjestelmä ja kehittämisen tuki. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan sillä on hyvät edellytykset tähän sille jo lakisääteisenä kuuluvaan tehtävään.

KANSALLINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS