Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoitettiin vuoden 1998 lainsäädännössä arvioimaan omaa toimintaansa ja julkistamaan arvioinnin keskeiset tulokset. Lain edellyttämä velvoite ei ole 20 vuodessa kaikilta osin toteutunut.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteitä. Kansallinen arviointi toteutettiin itsearviointina: järjestäjät arvioivat omia käytänteitään asteikolla puuttuva–alkava–kehittyvä–edistynyt. Arvioinnin osa-alueita olivat laadunhallinnan ja itsearvioinnin johtaminen, edellytykset, seuranta ja arviointi sekä kehittäminen ja parantaminen.
Arvioinnin mukaan laadunhallinnan ja siihen sisältyvän itsearvioinnin yleistaso on alkava. Reilusti yli puolet (58,7 %) perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjistä on laadunhallinnassaan alkavalla tasolla. Kehittyvällä tasolla on 37,8 % ja puuttuvalla 3,5 % järjestäjistä. Yksikään järjestäjistä ei arvioinut olevansa laadunhallinnassaan edistyneellä tasolla.
Tukea ja ohjausta tarvitaan enemmän
Järjestäjät kokivat suurimmiksi haasteikseen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteissään resurssipulan sekä toiminnan epäsystemaattisuuden eli vakiintumattomuuden tai katkeavuuden. Polttavimmat tuen tarpeet liittyivät koulutukseen, resursointiin ja verkostoitumiseen eli vertaistietoon ja yhteistyöhön.
Järjestäjät olivat oman arvionsa mukaan onnistuneet parhaiten palaute- ja seurantatiedon hankinnassa, tosin tasoltaan kehittyvästi. Sen sijaan arviointitulosten julkistaminen ja niiden hyödyntäminen toiminnan parantamisessa ja kehittämisessä arvioitiin alkavalle tasolle. Näin ollen kaikkien järjestäjien arviointitoiminta ei täytä niitä vaatimuksia ja luottamukseen perustuvia odotuksia, joita vuoden 1998 lainsäädännössä edellytetään.
Kunnallista itsehallintoa tukien laadunhallintaa ja itsearviointia koskevat päätökset tehdään koulutuksen ja opetuksen järjestäjien tasolla – siis usein kunnissa. Arviointitulokset osoittavat, ettei lakisääteinen ohjausmekanismi ole ollut riittävän tehokas varmistamaan laadunhallinnan ja siihen sisältyvän arvioinnin toimivuutta ja kannustamaan järjestäjiä jatkuvaan toiminnan ja tulosten parantamiseen. Tarvitaan selkeämpää kansallista ohjausta.
Laatua oppijan parhaaksi
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjät voivat itse valita arviointimenetelmänsä sekä -kohteensa omaa toimintaansa arvioidessaan. Tarkoituksena on lain mukaan tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa siten oppimisen edellytyksiä.
– Arviointitoiminta lisää parhaimmillaan yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta järjestäjän sisällä, paikallisesti sekä alueellisesti, mikä tuo synergiaetua pienenkin järjestäjän laatutyöhön – oppijan parhaaksi, arviointineuvos Elina Harjunen nostaa laatutyön eduiksi. – Kyse on yksinkertaisesti luonnollisesta osasta järjestäjän arkea.
Itsearviointiin osallistui 345 järjestäjää 381:stä. Vastausprosentti on 90,6. Tuloksia täydentää 43 järjestäjän arviointiasiakirjojen kuvaileva analyysi.
LISÄTIETOJA
arviointineuvos Elina Harjunen, puh. 029 533 5506, elina.harjunen@karvi.fi
varajohtaja Anu Räisänen, puh. 029 533 5526, anu.raisanen@karvi.fi
Arvioinnin tulokset julkaistaan 24.1.2017 klo 12.15 alkaen Helsingissä Postitalon auditoriossa (Postikuja 1C). Arviointiraportti Arvioinnilla luottamusta löytyy tiedotustilaisuuden alkaessa Karvin sivuilta karvi.fi ja portaalista laatukaytanteet.karvi.fi
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
