Karvin eriävä mielipide: koulutuksen arvioinnin riippumattomuus vaarantuu, säästöjä ei tule

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama työryhmä on esittänyt Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) liittämistä Opetushallituksen yhteyteen vuoden 2018 alusta. Esitys on Karville monin tavoin ongelmallinen.

Karvi toteaa, että keskeiset ongelmat esitetyssä mallissa liittyvät Karvin itsenäisyyteen, päätöksenteon riippumattomuuteen, uskottavuuteen koko koululutusjärjestelmän arvioijana sekä Karvin johtajan mahdollisuuksiin toimeenpanna arviointineuvoston valmistelema arviointisuunnitelma.

Koulutuksen arviointitoiminnan kansallinen ja kansainvälinen uskottavuus edellyttää, ettei arviointitoimijan riippumattomuutta voida kyseenalaistaa. Työryhmän esitys ei täytä riippumattomuuden tavoitteita, vaan Karvi toimisi käytännössä Opetushallituksen yksikkönä, ja esimerkiksi Karvin henkilöstön asema ja osaamisen uudistaminen vaarantuisi.

Esitetyn liittämisen taustalla on VIRSU-virastoselvityshankkeen noin 100 henkilötyövuoden kokovaatimus. Työryhmän esitys ei kuitenkaan käytännössä täytä säästötavoitteita, sillä Karvin hallinto- ja tukipalveluiden kustannukset uhkaavat nousta huomattavasti nykyisestä alhaisesta tasosta.

Karvi ja Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) tekivät vastaesityksen Valtioneuvostolle joulukuussa 2016, että Opetushallitukseen liittämisen sijasta niiden toiminnoista rakennetaan uusi, itsenäinen arviointi- ja laadunvarmistusvirasto. Tähän virastoon voitaisiin koota myös muu ohjausjärjestelmästä riippumatonta asemaa edellyttävä koulutuksen ennakointi- ja seurantatoiminta. Uusi arviointitehtäviin ja laadunvarmistukseen erikoistunut virasto täyttäisi VIRSU-hankkeessa esitetyn noin 100 henkilötyövuoden kokovaatimuksen.

Riippumattomuus tärkeää kaikkien koulutusmuotojen arvioinnille

Oppimistulosten arvioinnin sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen arvioinnin osalta Opetushallitukseen liittämisessä siirryttäisiin tilanteeseen, jossa oppimistulosten ja koulutuksen arvioitsija olisi hallinnollisesti osa viranomaistoimijaa, Opetushallitusta, joka on kansallisesti keskeinen koulutuksen kehittäjä. Opetushallitus mm. antaa perus- ja toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet ja ohjaa opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. Näin ollen myös sen päätökset ja linjaukset ovat osa koulutusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä. Arviointitoiminnan riippumattomuuden ja uskottavuuden kannalta asetelma olisi mahdoton. Karvin on kyettävä arvioimaan riippumattomasti koko koulutusjärjestelmän toimivuutta, siis myös Opetushallituksen vastuulla olevia toimintoja. Hallintovirastomalli estäisi tämän tehtävän uskottavan toteuttamisen.

Korkeakouluille Karvin kansainvälinen status riippumattomana arviointitoimijana, joka täyttää eurooppalaiset kriteerit korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoijana, on erittäin tärkeä. Esitetty uudistus uhkaa johtaa siihen, että Karvi poistetaan virallisesti hyväksyttyjen korkeakoulutuksen auditoijien rekisteristä. Tällöin se menettää toimintaedellytyksensä hyväksyttynä korkeakoulujen auditoijana Suomessa ja kansainvälisesti.

Samaan tapaan kaikki koulutuksen kehittäjät tarvitsevat luotettavaa, laadukasta, riippumatonta, ajantasaista arviointitietoa oman toimintansa kehittämiseen.

Ongelmana myös henkilöstöhallinnon kysymykset ja tulossopimusneuvottelut

Työryhmän muistiossa todetaan, että Opetushallituksen pääjohtaja vastaa siitä, että Karvi ja YTL:n kanslia hoitavat tehtävänsä lainsäädännön mukaisesti ja valtion talousarviossa asetettujen määrärahojen puitteissa. Karvin toiminta ei käytännössä ole itsenäistä ja riippumatonta, jos Opetushallituksen pääjohtaja voi esimerkiksi päättää Karvin henkilöstön tehtävien vaativuustasoista, ratkaista erimielisyydet palkkauksen henkilökohtaisesta osasta, hyväksyä pitkät virkavapaat tai antaa täyttöluvan arviointikeskuksen rekrytointeihin. Muistio jättää nämä kysymykset ratkaisematta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ratkaisuvalta on Opetushallituksen pääjohtajalla. Tämän ratkaisuvallan siirtäminen ei ollut Opetushallituksen yhteyteen siirtymistä valmistelevan työryhmän tehtävä, vaan tarkoitus oli turvata arviointitoiminnan jatkuvuus tukeutumalla Opetushallituksen tuki- ja palvelutoimintoihin.

Karvi ei myöskään hyväksy työryhmän esitystä siitä, että Opetushallituksen pääjohtaja kävisi tulossopimusneuvottelut ja allekirjoittaisi tulossopimuksen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa myös Karvin osalta. Myöskään pääjohtajan kanssa käytävät tulos- ja kehityskeskustelut erillisyksiköiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta eivät ole hyväksyttäviä, kun kysymyksessä on riippumaton, myös Opetushallituksen toimialaa arvioiva arviointiviranomainen.

Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain (1295/2013) perusteluissa todetaan, että arviointikeskuksen riippumattoman aseman korostamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön ja arviointikeskuksen välillä ei oteta käyttöön tulossopimusmenettelyä vaan opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa arviointitoiminnan tuloksellisuutta arviointisuunnitelman avulla. Arviointitoiminnan riippumattomuus edellyttää tämän periaatteen kunnioittamista ja käytännön jatkumista.