Korkeakoulujen uusi arviointimalli korostaa opiskelijakeskeisyyttä, kannustaa kokeiluihin ja katsoo tulevaisuuteen

Korkeakoulutus Virpi Pietiläinen

Suomalaisten korkeakoulujen auditointimalli uudistuu auditointikierrokselle 2018–2024. Auditointimallissa korostuu korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja koulutuksen opiskelijakeskeisyys. Samalla julkinen digitaalinen alusta tekee auditointiprosessista läpinäkyvän ja korkeakouluja kannustetaan vertaisoppimiseen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi korkeakoulujen laatujärjestelmiä. Näillä arvioinneilla osaltaan varmennetaan Suomen asema osaamisen ja oivallusten huippumaana.

Kuvaaja: Ville Salminen / HAMK

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nähdään yhä keskeisempänä osana suomalaisten korkeakoulujen tehtävää. Laadukkaat korkeakoulut tukevat Suomen kilpailukykyä ja edellytyksiä menestyä tulevaisuuden haasteiden ratkojana. Korkeakoulut ovat tärkeitä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja ne tuottavat osaajia laajasti yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Samalla korkeakoulujen tutkimus, taiteellinen toiminta ja kehittämistyö synnyttävät uusia oivalluksia, joiden vaikutukset ylittävät perinteiset sektorirajat. Kaikki tämä työ halutaan huomioida korkeakoulujen arvioinnissa entistä paremmin.

Korkeakoulut eivät ole erotettavissa ympäröivästä yhteiskunnasta, sillä niiden uusia ajatuksia ja toimintamalleja luova vaikutus säteilee laajalle innovaatioiden, kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen uudistumisen muodossa. Korkeakoulutuksen laatujärjestelmiä arvioitaessa onkin olennaista tarkastella myös näitä mittavia kerrannaisvaikutuksia”, kertoo Karvin korkeakouluyksikön päällikkö Helka Kekäläinen.

Digitaalinen alusta edistää avoimuutta ja lisää auditoinnin tulosten hyödynnettävyyttä

Auditointiprosessi tuodaan ajan hermolle ottamalla käyttöön julkinen digitaalinen alusta. Digitaalinen alusta tekee auditoinnista aiempaa vuorovaikutteisemman ja mahdollistaa sen tulosten laajemman hyödyntämisen. Digitaalinen alusta toimii myös itsearvioinnin työkaluna korkeakouluille.

Auditointiin tuodaan mukaan korkeakoulujen välinen vertaisoppiminen ja uusi excellence-laatuleima. Tavoitteena on, että korkeakoulu oppii toisen organisaation hyvistä käytännöistä. Korkeakoulu valitsee yhden vertaisoppimisen kohteen sekä kumppanin, jonka kanssa toteuttaa vertaisoppimista. Kumppani voi olla korkeakoulu tai muu yhteistyöorganisaatio. Excellence-laatuleimaa myönnettäessä otetaan huomioon poikkeuksellisen onnistuneet kehittämistoimet ja menestyksekäs vertaisoppimisen toteutus.

Uusi auditointimalli on myös aiempaa opiskelijakeskeisempi. Olennaista on opiskelijoiden motivaation tukeminen ja laaja-alaisen hyvinvoinnin rakentaminen. Auditointimalli ohjaa korkeakouluja kehittämään entistä joustavampia opintopolkuja, mikä edesauttaa monipuolisen ja yksilöllisen osaamisen syntymistä.

Korkeakoulujen toiminnan kehittyminen edellyttää jatkuvaa toiminnan laadun seurantaa ja kehittämistä. Auditointi tukee korkeakouluja niiden omien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla se osallistaa henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita.

”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee jatkuvaa korkeakoulujen laadun kehittämistä. Laatu ei ole staattinen, vaan ajassa elävä ominaisuus. Huomisen menestystä ei varmisteta Pisa-pistesijoilla, vaan määrätietoisella oppilaitosten laadun kehittämisellä”, kertoo Karvin Korkeakoulujen arviointijaoston puheenjohtaja professori Jouni Välijärvi, joka toimi auditointimallin suunnitteluryhmän puheenjohtajana.

Korkeakoulujen auditointimallia uudistetaan nyt, jotta laatukäsitykset kehittyvät tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Korkeakoulujen keskeinen vaikutus yhteiskuntaan voi ilmetä muun muassa sivistyksenä, hyvinvointina, uutta tietoa luovana tutkimuksena, aktiivisena osallistumisena aluekehitystyöhön tai parantuneena kilpailukykynä. Luova toiminta ja jatkuva vuoropuhelu ovatkin jatkossa keskiössä, kun arvioidaan koulutuksen merkitystä ympäröivälle maailmalle.

Lisätietoja ja yhteydenotot:

Professori Jouni Välijärvi, suunnitteluryhmän puheenjohtaja, p. 050 567 7210, jouni.valijarvi@jyu.fi

Arviointineuvos Marja-Liisa Saarilammi, suunnitteluryhmän sihteeri, p. 029533 5528, marja-liisa.saarilammi@karvi.fi

Korkeakoulujen auditointimallin periaatteet 2018-2024 (kuvaus ja itsearviointiohjeistus)