Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, ovat opintojen lopulla keskimäärin peruskoulun 9. luokan tasolla matematiikan taidoissaan. Ammatillisessa koulutuksessa joidenkin tutkintojen myötä matematiikan osaaminen kehittyy, kun taas toisia tutkintoja opiskelevien osaaminen taantuu jopa perusopetuksen 3. luokan tasolle.
Nämä tulokset selviävät Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista, jossa samoja opiskelijoita seurattiin vuosina 2005–2015 perusopetuksen 3. luokalta toisen asteen koulutuksen loppuun. Arviointiin osallistui 2051 lukion tai ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Suomalaisten matemaattisia taitoja ei ole aiemmin arvioitu näin laajana kansallisena pitkittäisseurantana.
Opiskelijat tekivät toisen asteen opintojensa lopussa 9. luokalla tekemänsä matematiikan kokeen uudelleen. Tavoitteena oli selvittää, kuinka matematiikan osaaminen lisääntyy tai taantuu toisen asteen opintojen aikana.
Arviointi osoitti, että matematiikan osaaminen eriytyi jo varhaisina kouluvuosina, mutta erityisen selkeää osaamistason vaihtelu oli peruskoulun yläluokista eteenpäin toisen asteen koulutuksen loppuun. Ero matematiikan osaamisessa lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä oli suuri heti toisen asteen alussa, ja erot kasvoivat opintojen edetessä etenkin erilaisten tulevaisuudensuunnitelmien takia. Erot lukiokoulutuksen sisällä olivat kuitenkin suuremmat kuin erot lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.
Minimimäärä matematiikan kursseja ei riitä osaamisen kartuttamiseen
Kokonaisuudessaan osaaminen lisääntyi toisen asteen opintojen aikana selvästi ‒ pääosin lukion matematiikan pitkän oppimäärän vaikutuksesta. Lyhyen oppimäärän kirjoittaneiden osaaminen lisääntyi opintojen aikana lähes vastaavan määrän kuin pitkän oppimäärän valinneiden.
Lukiolaisista selvästi heikoimmin matematiikkaa osasivat ne 13 prosenttia opiskelijoista, jotka eivät kirjoittaneet matematiikan ylioppilaskoetta ja valitsivat matematiikan kursseja vain pakollisen minimimäärän. Heidän osaamisensa ei lisääntynyt lukioaikana keskimäärin lainkaan vaan pysyi 9. luokalla saavutetulla tasolla.
Arvioinnin tulosten perusteella suositellaankin ylioppilaskokeen kehittämistä niin, että matematiikalla olisi kokeessa selkeä rooli kaikille opiskelijoille.
– Ylioppilaskoe motivoi, sillä taitotasossa oli suuri ero sellaisten opiskelijoiden välillä, jotka eivät aikoneet kirjoittaa lyhyen oppimäärän koetta lainkaan ja jotka siihen valmistautuivat. Olisiko mielekästä vaatia kaikilta lukiokoulutuksen käyneiltä jonkinlainen matematiikan perustaso, joka olisi korkeampi kuin 9. luokan lopussa? pohtii Karvin erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen.
Ammatillisessa koulutuksessa jyrkkiä eroja matematiikan osaamisessa
Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen eriytyi selvästi eri tutkintolinjojen välillä. Joissakin tutkinnoissa opiskelijat saavuttivat keskimäärin lukion lyhyen matematiikan osaamistason. Pieni osa ylsi lukion pitkän matematiikan tasolle. 79 % opiskelijoista jäi kuitenkin alimmalle osaamisen tasolle tai sen alle. Joissain tutkinnoissa osaamisen keskitaso taantui perusopetuksen 6. luokan tai jopa 3. luokan tasolle.
– Matemaattiset valmiudet ovat toisilla ammattialoilla ja jatko-opinnoissa oleellisempia kuin toisilla, ja osa opiskelijoista ei koe matemaattisia opintoja tärkeiksi. Tulokset herättävät kysymyksiä matematiikan riittävästä määrästä perustason ammatillisessa koulutuksessa. Voidaan oikeutetusti kysyä, onko 6. luokan tai 3. luokan taso riittävä arkielämässä vaadittavaan matemaattiseen tasoon, Metsämuuronen sanoo.
Aiemmissa arvioinneissa on todettu, että ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun jatkaneilla opiskelijoilla on usein vähäiset matematiikan taidot. Karvi suositteleekin, että ammatillisen koulutuksen kehittäjät ja toteuttajat kiinnittäisivät huomiota jatko-opintovalmiuksien takaamiseen. Uusissa tutkintojen perusteissa matematiikan määrää on vähennetty, mitä ei voida pitää oikeana suuntana jatko-opintovalmiuksien kannalta.
Arvioinnin perusteella suositellaan myös tukemaan heikoimpia oppilaita entistä aktiivisemmin jo varhaisina vuosina ja erityisesti yläluokilla. Näin voitaisiin kaventaa toisen asteen koulutuksen loppuvaiheessa ilmenevää suurta osaamisen eroa.
Lisätietoja:
Jari Metsämuuronen, erikoisasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
jari.metsamuuronen@karvi.fi
p. 029 533 5517
Arvioinnin tulokset julkaistaan tiistaina 14.3.2017 klo 12.00–15.00 Helsinki Congress Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, Siltasaari-sali, 1. kerros).
Lisätietoa julkistamistilaisuudesta ja ilmoittautuminen
Tilaisuudessa julkistetaan raportit
- Jari Metsämuuronen: Oppia ikä kaikki – matemaattinen osaaminen toisen asteen koulutuksen lopussa 2015
- Jari Metsämuuronen & Laura Tuohilampi: Matemaattisen osaamisen piirteitä lukiokoulutuksen lopussa 2015
- Jari Metsämuuronen & Visajaani Salonen: Matemaattisen osaamisen piirteitä ammatillisen koulutuksen lopussa 2015 ja pitkän ajan muutoksia
Kuva: Hanna Tarkiainen
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
