Mikä matikassa mättää ja mitä sille tulisi tehdä? – Katso Kansallisen matematiikkapäivän videotallenne

Kansallinen matematiikkapäivä keräsi täyden salin matematiikasta innostunutta yleisöä opetus- ja kulttuuriministeriöön tiistaina 25.4. Ei ihmekään näin monipuolisella esiintyjäkattauksella: päivä sisälsi 21 asiantuntijapuheenvuoroa arvioinnin, tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän näkökulmista. Matematiikan osaamisen tärkeys nousi esille jokaisessa puheenvuorossa, ja myös yli satapäinen yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti. Katso seminaarin videotallenne tämän linkin kautta.

Kansalliseen matematiikkapäivän yleisö
Kansallinen matematiikkapäivä veti Jukola-salin täyteen yleisöä.

Pallo vai innostus hukassa?

Päivän ensimmäisen alustuspuheenvuoron piti matematiikan didaktiikan opettaja Laura Tuohilampi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. Hänen mukaansa oppilaat sitoutuvat matematiikkaan heikosti: jopa hyvin osaavien oppilaiden kiinnostus heikkenee koko koulu-uran ajan. Tuohilammen mielestä erityistä tukea voisi tarjota jokaiselle oppilaalle vaihtelevissa pienryhmissä. Opetusneuvos Kristian Smedlund Opetushallituksesta totesi, että oppilaiden negatiiviset asenteet matematiikkaa kohtaan ovat iso ongelma, joka täytyy ratkaista. Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros peräänkuulutti roolimalleja erityisesti tytöille ja nuorille, jotta heidät saataisiin innostumaan matematiikasta. Hänen mukaansa teknologia-alat eivät houkuttele naisia: Stenros kertoi itse olevansa usein ainoa nainen alan kokouksissa.

Yliopistotutkija Kari Nissinen ja apulaisprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta esittelivät TIMSS-tuloksia otsikolla ”Pallo hukassa jo alkumetreillä?”. Neljäsluokkalaisten poikien matematiikan osaaminen on heikentynyt huomattavasti, kun taas tytöillä ei ole Nissisen mukaan mitään hätää. Apulaisprofessori Minna Hannula-Sormusen (Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus) mukaan varhaiset matemaattiset taidot ennustavat spesifisti matemaattisia taitoja lapsen koulupolulle. Matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL) puheenjohtaja Leena Mannila oli huolissaan matematiikan erinomaisten osaajien vähentymisestä kansainvälisissä vertailuissa. Hän esitteli käytännön keinoja, kuinka pojat innostuisivat matematiikasta.

Tytöt tarvitsevat matematiikkaa ja matematiikka tyttöjä

Kolmannen alustuspuheenvuoron esitti ohjelmapäällikkö Marianna Halonen Microsoft Educationilta. Hänen kantansa oli yksiselitteinen: tytöt tarvitsevat matematiikkaa ja matematiikka tyttöjä. Halosen mukaan tytöt kyllä kiinnostuvat tiedeaineista, mutta menettävät kiinnostuksensa viimeistään yläkoulussa. Koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen STTK:sta kommentoi Suomen olevan pieni maa, jolla ei ole varaa hukata osaamispotentiaaliaan. Hänen mukaansa tytöillä olisi paljon annettavaa luonnontieteille. Teknologiateollisuus ry:n johtaja Laura Juvonen peräänkuuluttaa yksilöllisiä polkuja matematiikan oppimiseen. Hänen mukaansa suomalaistytöt osaavat matematiikkaa, mutta eivät usko itseensä matematiikan osaajina tai näe itseään työskentelemässä aloilla, joilla tarvitaan matematiikkaa.

Opettaja Visajaani Salonen, joka edusti Porvoon ammattioppilaitos Amistoa sekä Karvia, käsitteli puheenvuorossaan matematiikan osaamisen polarisoitumista. Hän pohti sitä, vaadimmeko oppilailta riittävästi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Riikka Heikinheimo korosti sitä, että matematiikka on yksi työnantajien odottamia perustaitoja kielitaidon ja yhteistyötaitojen ohella. Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela puolestaan sanoi, että on kiperä kysymys, kuka saa opettaa matematiikkaa ammatillisessa koulutuksessa: yhteisten vai ammatillisten aineiden opettaja.

Visajaani Salonen
Visajaani Salonen puhuu matematiikan osaamisen polarisoitumisesta.

Erikoisasiantuntija Sirkku Kupiainen (Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus) kertoi, että tytöt saavat poikia useammin matematiikasta arvosanan 10, mutta hakeutuvat pitkän matematiikan opintoihin poikia harvemmin – tyttöjen matematiikkaminäkuva on siis heikompi kuin pojilla. Kupiaisen kollega, professori Jarkko Hautamäki oli samaa mieltä. Erityisasiantuntija Thomas Vikberg Ylioppilastutkintolautakunnasta kysyi, kuinka saisimme hyvin pärjäävät tytöt ymmärtämään, että heidän kannattaisi valita pitkä matematiikka. Tutkimusten mukaan pitkä matematiikka on lähes suoraan verrannollinen yliopistoon sisäänpääsylle. Opetusneuvos Teijo Koljonen, Opetushallitus, kommentoi puolestaan, että monipuolinen ja jatkuva arviointi voisi kaventaa matematiikan arvosanaeroja.

Let’s do it

Yliopistonlehtori Päivi Perkkilä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta kysyi, onko opettajankoulutus syyllinen siihen, että suomalaisten osaaminen on ohentunut kansainvälisissä vertailuissa. Hänen mukaansa opettajankoulutuksella on tärkeä rooli siinä, kuinka opettajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin. Perkkilän puheenvuorossa nousivat esille myös kysymykset siitä, kuka osaa ja kuka saa opettaa matematiikkaa. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo oli huolissaan siitä, että juuri parhaiten matematiikassa pärjäävien tulokset ovat pudonneet kovaa vauhtia kansainvälisissä vertailuissa. Hän korosti yksilöllisen opetuksen tärkeyttä kaikessa oppimisessa: hänen mukaansa jokainen oppilas tarvitsee juuri hänelle eriytettyä opetusta. Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOLin puheenjohtaja Noora Korhonen kertoi, että opettajankoulutuksessa harjoitellaan kyllä matematiikankokeiden pisteyttämistä, mutta arviointitaitojen monipuolisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Korhonen korosti myös innostamista elinikäiseen oppimiseen.

Elinikäiseen oppimiseen otti kantaa myös SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen, joka pohti työntekijöiden matemaattisen osaamisen riittävyyttä työelämän muutoksissa. LUMA-keskuksen johtokunnan puheenjohtaja ja lehtori Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta ravisteli kuulijoita. Hän kysyi, tarvitseeko oppimisen olla aina helppoa ja onko kaikki eriyttäminen tarpeen. Hän totesi, että päivän aikana on puhuttu muutoksen puolesta, ja kysyi yleisöltä, onko Suomessa tehty tarpeeksi asioiden eteen. Kansallisen matematiikkapäivän puheenjohtaja, professori Markku Hannula Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta totesi loppukaneetiksi, että korkea vaatimustaso nostaa matematiikan osaamista.

Päivän päätteeksi opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen lupasi, että ministeriö aikoo tehdä oman osansa: ”Meidän porukat on aina tällaisia let’s do it -ihmisiä, että odotelkaa vaan.” Hän muistutti, että ministeriössä on tehty asian eteen jo paljon, esimerkiksi LUMA-Suomelle annettiin viiden miljoonan rahoitus vuonna 2014. Hän korosti, että matematiikan osaamisen vaaliminen on kaikkien tehtävä ja että me kaikki yhdessä voimme toimia esikuvina matematiikkaan innostamisessa.

Eeva-Riitta Pirhonen
Eeva-Riitta Pirhonen korostaa, että matematiikan osaamisen vaaliminen on kaikkien tehtävä.

Katso videotallenne Kansallisesta matematiikkapäivästä täältä.

Kansallisen matematiikkapäivän järjestivät Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Teksti: Sara Juntunen & Virpi Pietiläinen
Kuvat: Sara Juntunen