Ammatillisen peruskoulutuksen kestävän kehityksen oppimistulokset arvioitu – opiskelijoiden osaaminen hyvällä tasolla, koulutuksen järjestäjillä vielä petrattavaa

Ammatillinen koulutus Sara Juntunen

Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaaminen on hyvää tasoa. Naisten osaaminen on parempaa kuin miesten, ja eri koulutusalojen välillä on selkeitä eroja. Opiskelijan ikä, kieli sekä aiempi koulutus ja työkokemus vaikuttavat osaamiseen. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä on vasta kehittyvällä tai alkavalla tasolla. Myönteinen suhtautuminen kestävään kehitykseen parantaa tuloksia.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut ammatillisen peruskoulutuksen kestävän kehityksen oppimistuloksia. Tarkoituksena oli arvioida, miten tutkintojen perusteissa määritellyt tavoitteet on saavutettu ja miten kestävä kehitys toteutuu käytännössä oppilaitoksissa. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää toiminnan ja opetuksen kehittämisessä.

Kestävää kehitystä ei ole aiemmin arvioitu ammatillisessa koulutuksessa näin laajasti. Arviointi kohdistui kaikkiin ammatillista peruskoulutusta järjestäviin koulutuksen järjestäjiin ja otannalla valittuihin, keväällä 2015 valmistuviin ammatillisten perustutkintojen opiskelijoihin. Kaikki kahdeksan koulutusalaa ja miltei kaikki ammatilliset perustutkinnot olivat mukana arvioinnissa. Arviointiin osallistui 4 457 opiskelijaa, 798 opettajaa ja 106 koulutuksen järjestäjää.

Ympäristöosaamisen merkitys kasvaa esimerkiksi kiertotalouden ja uuden älykkään teknologian, digitalisaation ja uusien energiaratkaisujen myötä. Ne luovat uusia työmahdollisuuksia ja osaamistarpeita ammatilliseen koulutukseen eri koulutusaloille.

– Uskoisin, että kestävän kehityksen laaja-alaista osaamista arvostetaan myös työelämässä keskeisenä avaintaitona ja osana ammattitaitoa, arviointineuvos Mari Räkköläinen sanoo.

Kestävää kehitystä opitaan eniten työpaikoilla, kotona ja vapaa-ajalla

Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaaminen on hyvää tasoa. Hyvälle tasolle yltää 67 %, kiitettävälle 23 % ja tyydyttävälle tasolle noin 9 % opiskelijoista. Naisten kokonaisosaaminen on parempaa kuin miesten.

– Kestävää kehitystä pidettiin jopa vanhanaikaisena käsitteenä, sillä kestävyys voi olla opiskelijoille itsestään selvä ajattelu- ja elämäntapa, Räkköläinen kertoo.

Lähes puolet opiskelijoista on kuitenkin sitä mieltä, että koulutus ei anna riittävästi valmiuksia työelämän kestävän kehityksen osaamisvaatimuksiin. Toiminnallinen osaaminen on kaikilla koulutusaloilla parempaa kuin tiedollinen osaaminen. Parhaiten hallitaan sosiaalinen kestävän kehityksen osa-alue, joka tarkoittaa esimerkiksi työhyvinvointia ja toisten arvojen kunnioittamista. Heikoimmin sujuu ekologinen osa-alue, joka kattaa muun muassa kierrätyksen ja energian kulutuksen.

Opiskelijat vastaavat oppineensa kestävää kehitystä eniten työssäoppimisjaksojen yhteydessä työpaikoilla, kodin käytännöissä sekä vapaa-aikana, kuten kesätöissä, harrastuksissa, järjestöissä ja ystäviltä. Opetuksen merkitys oppimistuloksiin korostuu, jos kestävää kehitystä ei ole opittu muualla.

– Yhä enemmän osaamisesta opitaan työelämän ympäristöissä, joten kestävän kehityksen opintoja tulisi suunnitella entistä työelämälähtöisemmin, yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa, Räkköläinen sanoo. – Oppilaitoksilla voi olla tehtävää myös työpaikkojen kehittämisessä oppimisympäristöinä entistä vastuullisemmiksi.

Koulutusalojen välillä eroa osaamisessa

Koulutusalojen välillä on selkeä osaamisero. Humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan opiskelijat saavat parhaimpia tuloksia. Heikoimpia tulokset ovat luonnontieteiden alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Humanistinen ja kasvatusala poikkeavat muista siinä, että miesten osaaminen on parempaa kuin naisten.

Koulutusalan ja sukupuolen lisäksi eroja selittää opiskelijan kieliryhmä ja koulutustaso. Suomenkielisten opiskelijoiden tulokset ovat parempia kuin ruotsinkielisten opiskelijoiden. Osaaminen on myös sitä parempaa, mitä korkeampi opiskelijan koulutustaso on.

Myös opiskelijan ikä ja aiempi työkokemus vaikuttavat osaamiseen. Vanhempien ikäryhmien osaaminen on parempaa kuin nuorempien. Lisäksi tulokset ovat melko selvästi parempia opiskelijoilla, joilla on muutakin työkokemusta kuin opintoihin liittyvää harjoittelua.

Opiskelijoiden osaaminen on myös sitä parempaa, mitä myönteisemmin he suhtautuvat kestävän kehityksen opiskeluun ja mitä tärkeämpänä he sitä pitävät oman alan työtehtävissä.

Koulutuksen järjestäjien toiminnassa vielä kehitettävää

Opettajat suhtautuvat hyvin myönteisesti kestävään kehitykseen. He ovat kuitenkin saaneet vain vähän täydennyskoulutusta aihepiirin opetukseen.

Koulutuksen järjestäjistä suurin osa on tehnyt suunnitelmallista kestävän kehityksen työtä pitkään. Tästä huolimatta koulutuksen järjestäjät ovat vasta kehittyvällä (41 %) tai alkavalla (36 %) tasolla. Edistyneelle tasolle yltää 16 % ja puuttuvalla tasolla on 7 %.

Oppimistuloksiin ja osaamisen kehittymiseen vaikuttaa myönteisesti, jos opiskelija oppii kestävää kehitystä sekä opetuksessa että oppilaitoksen käytännön toiminnassa. Koulutuksen järjestäjiä suositellaan varmistamaan, että kaikilla opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada kestävän kehityksen opetusta. Lisäksi opiskelijoiden aiempi osaaminen tulisi tunnistaa ja tunnustaa ja asettaa tavoitteita myös kestävän kehityksen osaamiselle. Erityisesti pitäisi panostaa heikoimmin osatun alueen eli ekologisen kestävyyden osaamisen parantamiseen.

– Kestävän kehityksen, kuten muidenkin elinikäisen oppimisen avaintaitojen, osaamisesta on huolehdittava ammatillisen koulutuksen reformin edetessä ja osaamisperusteisuuden vahvistuessa, Räkköläinen toteaa.

Lisätietoja:

Arviointineuvos Mari Räkköläinen, puh. +358 295335527, mari.rakkolainen@karvi.fi

Julkistamistilaisuus pidetään tiistaina 16.5.2017 klo 12.00–16.00 Helsingin Postitalon auditoriossa. Julkistamistilaisuutta voi seurata verkossa tämän linkin kautta.

Ohjelma.

Raportti:

Räkköläinen, M. Kestävän kehityksen osaaminen, opetus ja koulutuksen järjestäjän toiminta ammatillisissa perustutkinnoissa. Julkaisut 12:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.