Karviin muodostettiin toukokuun alussa kolme osaamisyksikköä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksikkö. Elina Harjunen valittiin yleissivistävän ja varhaiskasvatuksen yksikön päälliköksi. Haastattelussaan hän kertoo näkemyksiään Karvin vaikuttavuudesta ja suomalaisesta koulujärjestelmästä. Katso myös videolta, miten Harjusen työt ovat alkaneet ja millainen arvopohja hänen työnsä taustalla on.
Elina Harjunen on taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä opettajankouluttaja. Hän on tehnyt Karvia edeltävän työuransa Helsingin yliopistossa. Opettajan pedagogista auktoriteettia käsitelleen väitöksensä jälkeen hän työskenteli opettajankoulutuslaitoksella yliopistonlehtorina ja neljän vuoden ajan osa-aikaisessa professuurissa.
– Itse asiassa se, mitä koulussa tarvitaan, on eettinen näkemys ja taju siitä, miksi oikein työtä tekee ja taju vuorovaikutuksesta oppilaiden kanssa. Tämän vuoksi alkujaan kiinnostuin kasvatustieteestä, Harjunen kertoo.
Harjunen jalkautui mukaan myös silloisen Opetushallituksen perusopetuksen oppimistulosten arviointeihin. Arviointi alkoi kiinnostaa Harjusta, sillä hän kertoo arvioinnin olevan haastavaa.
– Se on hyvin moniulotteista ja taas eettistä, Harjunen sanoo. – Sillä voi vaikuttaa.
Kun Opetushallituksen arviointitoiminnot siirtyivät vuonna 2014 Karviin, Harjunen siirtyi mukana. Hän on työskennellyt arviointien parissa nelisen vuotta. Videohaastattelussaan hän kuvaa uuden yksikön päällikön tehtävänsä alkaneen vauhdikkaasti.
– Työ tuntuu innostavalta, vastuulliselta ja vaativalta. Tietenkin opettelen tätä vielä ja opettelen varmaan aika pitkäänkin. Pyrin tekemään yhden asian kerrallaan, jolloin kokonaisuus pysyy kasassa.
Uudessa tehtävässään hän on kerennyt olla vajaan kuukauden verran. Toukokuun Harjunen kertoo menneen ennen kaikkea henkilöstöasioiden hoitamiseen ja meneillään olevien arviointien suunnitelmiin tutustumiseen. Hän laskee, että tällä hetkellä menossa on pitkälti toistakymmentä yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen hanketta. Harjunen kehuu Karvin arviointisuunnitelmaa todella monipuoliseksi: Oppimistulosten pitkittäisarvioinnissa seurataan samojen oppilaiden osaamisen kehittymistä alkuopetuksesta vähintäänkin perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Toisaalta mukana on myös ajankohtaisia, lyhytkestoisia hankkeita, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi. Arvioinnin kohteena on myös oppilasarvioinnin arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Karvin arviointeja myös digitalisoidaan ja kehitetään.
– Lisäksi meillä on aivan uutena alueena varhaiskasvatus, jolloin pääsemme tukemaan varhaiskasvatuksen toimijoita, Harjunen toteaa.
Korjaamme koulutuksen kenttää parhaiten ilmiöiden esiin nostamisella
Harjunen kertoo, että monet asiat ovat hyvin koulutuksen kentällä Suomessa: meillä voi opiskella kotitaustasta huolimatta todella pitkälle ja alueelliset erot ovat arviointien mukaan pieniä, joten tasa-arvo toteutuu. Lisäksi Harjunen kehuu peruskoulu-uudistusta, laadukkaita oppimateriaaleja ja korkeasti kouluttautuneita opettajia.
– Oikeastaan suomalaisen koulutusjärjestelmän hienouden huomaa sitten, kun on käynyt hakemassa perspektiiviä muualta, Harjunen naurahtaa.
Koulutuksen kenttää Harjunen korjaisi ilmiöiden esiin nostamisella. Esimerkiksi hän ottaa yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnin, jossa havaittiin huomattavia eroja. Kirjoittajat jakautuvat erittäin taitaviin ja ei-niin-taitaviin kirjoittajiin, ja erityisesti pojat eivät välttämättä selvinneet työhakemuksen kirjoittamisesta. Harjusen mielestä tällaisia ilmiöitä on hyvä nostaa esille:
– Ilahduin jokunen viikko sitten, kun näin lehdessä ilmoituksen Word Design Camp -hankkeesta, jonka ideana oli saada nuoret miehet sanojen pariin. Elisan ilmoituksessa viitattiin äskeiseen arviointitulokseen prosenttiosuuden tarkkuudella.
Hankkeen kärkihenkilönä on Mikael Gabriel.
– Tämäkin on vaikuttamista, jonka myötä toivottavasti saataisiin useammat pojat innostumaan kirjoittamisesta, Harjunen kertoo.
Toisaalta taas arviointien kautta saadaan nostettua myös iloisia ilmiöitä koulutuksen kentältä. Viimeisimmässä A1-englannin arvioinnissa kävi ilmi, että englannin osaaminen oli yhdeksäsluokkalaisilla parempaa kuin opetussuunnitelman hyvän osaamisen kriteerit edellyttävät. Uudessa opetussuunnitelmassa nostettiinkin hyvän osaamisen kriteereitä.
Karvin on aika suuntautua ulospäin
Harjunen haluaisi edistää työssään Karvin suuntautumista ulospäin.
– Nyt täytyisi osallistua laajempaan keskusteluun arvioinnista ja koulumaailmasta, Harjunen sanoo.
Tähän Harjunen esittää ratkaisuksi toimivaa raportointia, selkeäsanaista tiedotusta ja kentän kuulemista. Hänen mielestään Karvissa tulisi reagoida herkemmin ajan ilmiöihin ja tuottaa trenditietoa koulutuksen kentän asioista.
– Parhaiten voimme vaikuttaa juuri ilmiöiden nopealla esiin nostamisella, Harjunen kertoo. – Vaikutamme myös arviointitulostemme pohjalta muodostetuilla kehittämisehdotuksilla, joilla on konkreettista merkitystä koulutuksen kentälle.
Lisäksi hän haluaisi lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta koulutussektoreiden kanssa ja yli sektorirajojen esimerkiksi pitkittäisarviointien ja ylipäätään arviointitulosten ympärille rakennettujen kiinnostavien seminaarien avulla. Kaikkien asteiden opettajat ja monet eri toimijat ovat yhteisellä asialla oppijan koulupolun aikana.
Vaativan työtehtävän lisäksi toki tarvitaan palauttavaa vapaa-aikaa. Harrastuksista kysyttäessä Harjunen sanoo olevansa kiinnostunut kolmesta ällästä: lukemisesta, liikunnasta ja luonnosta. Sen lisäksi hän kertoo maalaavansa ja piirtävänsä. Harrastukset kulkevat kausittain: välillä on lukemiskausia, välillä hän on mukana maalausryhmissä. Tällä hetkellä Harjunen on innostunut kiinalaisesta maalauksesta.
– Siinä voi keskittyä siveltimen vetoon ja unohtaa samalla kaiken muun, Harjunen summaa maalausharrastustaan.
Katso myös Elina Harjusen videohaastattelu. Videolla hän kertoo, kuinka työ on alkanut ja millainen arvopohja hänen työnsä taustalla on.
Ljus Lucia-dag!
