Miten koulutusta kehitetään arvioinnin avulla nyt ja tulevaisuudessa? – video ja kooste keskustelusta

Ammatillinen koulutus, Esi- ja perusopetus, Korkeakoulutus, Lukiokoulutus Virpi Pietiläinen

Karvilta toivotaan laaja-alaista, kokoavaa arviointitietoa tukemaan poliittista päätöksentekoa ja yhteistyötä tutkimuksen kanssa. Näin totesivat eri koulutussektoreiden edustajat, joita Karvi tapasi Dare to Learn -tapahtumassa syyskuun alussa.

Karvi järjesti roundtable-keskustelun eri koulutussektoreiden edustajille Dare to learn -tapahtumassa 5.9.2017 Kaapelitehtaalla. Tilaisuuden aiheena oli koulutuksen kehittäminen arvioinnin avulla nyt ja tulevaisuudessa. Puheenaiheena olivat muun muassa se, millaista arviointitietoa opetuksen ja koulutuksen kehittämisen tueksi kaivataan sekä se, miten arviointitiedosta viestitään vaikuttavasti.

Keskusteluun osallistuivat apulaisrehtori Anne Raasakka Vantaan ammattiopisto Variasta, innovaatiojohtaja Elina Ylikoski Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, Espoon kaupungin lukiolinjan päällikkö Tapio Erma, Riihimäen kaupungin sivistysjohtaja Esa Santakallio ja pedagoginen yliopistonlehtori Anna Parpala Helsingin yliopistosta. Karvia edustivat arviointineuvos Hannele Seppälä, arviointiasiantuntija Salla Venäläinen ja arviointiasiantuntija Juha Vettenniemi.

Laaja-alaista arviointitietoa ja tutkimusyhteistyötä

Karvilta odotetaan laaja-alaista, kokoavaa arviointitietoa ja pitkittäisarviointeja. Esa Santakallio totesi, että Karvilla on keskeinen rooli siinä, että saataisiin yleistettävää tietoa, jota voitaisiin suoraan käyttää päätöksenteossa. Hannele Seppälä kertoi, että Karvissa tehdään jo yhteenvetoja ja metatason tarkastelua, ja jatkossa tämänkaltaisia koonteja tullaan laatimaan yhä enemmän.

Viimeaikaiset muutokset eri koulutussektoreilla tuovat muutospaineita myös arviointikulttuuriin ja -käytänteisiin. Tästä esimerkkinä on vuorovaikutteisuuden lisääntyminen arvioinnissa, mikä ilmenee vertaisarvioinnin, yksilöllisten opinpolkujen suunnittelun, oppijoiden kannustamisen, vahvuuksien huomioimisen ja motivoimisen lisääntymisenä.

Geneeristen taitojen tärkeys ja niiden arvioinnin haasteet toistuivat monessa puheenvuorossa. Tapio Erma totesi, että geneeristen taitojen arviointiin tarvittaisiin lisää arviointiosaamista. Juha Vettenniemi puolestaan kertoi Karvin ammatillisen koulutuksen yrittäjyyshankkeesta, jossa yksi keskeinen tavoite on arvioida, kannustaako ammatillinen koulutus ponnistelemaan ja kehittämään geneerisiä taitoja.

Karvilta toivottiin tutkimusyhteistyötä ja arviointidatan tarjoamista tiedeyhteisöjen käyttöön. Tähän suuntaan Karvissa ollaan menossakin, ja esimerkiksi korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointien tulokset tullaan pian kokoamaan kaikille avoimeen tietokantaan.

Anne Raasakka muistutti, että Karvin on tärkeää näkyä myös oppilaitoksissa. Salla Venäläinen totesikin, että Karvissa on kuultu hyödynsaajia laajasti, mutta ehkä kouluihin ja oppilaitoksiin voisi jalkautua vielä enemmän.

Reflektointitaitojen ja suunnitelmallisuuden puute voivat johtaa uupumiseen

Keskustelijat esittivät kartoitettavaksi parhaita käytänteitä oppijoiden itseohjautuvuuden tukemiseen. Santakallio totesi, että kontaktiopetus on vähentynyt, ja kaikki eivät kykene itsenäiseen opiskeluun.

Monessa puheenvuorossa nousi esiin myös opiskelijoiden tukemisen ja uupumisen arviointi. Anna Parpala kuvasi, miten suunnitelmallisuuden puute voi johtaa uupumiseen, ja motivoituneetkin opiskelijat voivat tarvita tukea suunnitelmallisuuden oppimisessa. Parpala kertoi myös, että reflektointitaitojen puute voi haitata työllistymistä, kun opiskelija ei tunnista oppimiaan konkreettisia työelämätaitoja.

Elina Ylikoski puolestaan pohti sitä, miten hyvin ja joustavasti Suomen koulutusjärjestelmä ottaa kiinni ne, joilla on epätyypillinen polku. Mitä on tarvittu, kun joku asia on pudottanut sivuun, että henkilö on päässyt takaisin uralle ja pärjää? Tällainen arviointi kohdistuisi elinikäisen oppimisen mahdollistavaan järjestelmään.

Pyöreän pöydän keskustelu toi hyvin ilmi sen, että eri koulutusasteilla painitaan samojen arviointiin liittyvien haasteiden kanssa. Karvia edustaneet Hannele Seppälä, Salla Venäläinen ja Juha Vettenniemi olivat tyytyväisiä keskustelun antiin ja totesivat, että tällaista koulutusasteita läpäisevää keskustelua arvioinnin haasteista ja mahdollisuuksista tarvitaan Karvissa myös jatkossa.

Katso videokooste keskustelusta (3.09 min):

Koko keskustelu (1 t 32 min) on katsottavissa Karvin Youtube-kanavalla.

Karvi toteuttaa koulutuksen arviointisuunnitelmakauden (2016–2019) puolivälitarkastelun tänä syksynä ja keskustelee arviointitoiminnan kehittämisestä eri foorumeilla.