Opetus- ja kulttuuriministeriö teki päätöksen lukioiden erityisen koulutustehtävän järjestämisluvista 26.10.2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) oli arvioinut lupaa hakeneiden lukioiden toimintaedellytykset ministeriön päätöksenteon perustaksi. Lupien mukainen koulutus käynnistyy 1.8.2018.
Karvin toteuttama arviointi kohdistui lukiokoulutuksen järjestäjien erityiseen koulutustehtävään ja sen edellytyksiin sekä valtakunnalliseen kehittämistehtävään. Näitä kahta tehtävää haettiin erikseen. Arvioinnin taustalla on erityistä koulutustehtävää koskevat lainsäädäntömuutokset, joihin sisältyy muun muassa tarkentavia säännöksiä erityisen koulutustehtävän ja siihen sisällytettävän rahoituksen myöntämisestä, ministeriön toimivallasta ja myöntämiskriteereistä.
Erityinen koulutustehtävä liittyy yhden tai useamman oppiaineen tai opintokokonaisuuden painottamiseen, minkä vuoksi opetuksessa on välttämätöntä voida poiketa voimassa olevasta lukion tuntijaosta ja lukion opetussuunnitelman perusteista. Osalle erityisen koulutustehtävän lukioista voidaan myöntää valtakunnallinen kehittämistehtävä. Tehtävän myöntämisen Iähtökohtana on kyseisen opetuspainotuksen valtakunnallinen kehittämistarve, ja että toimijalla on edellytykset ja valmiudet toimia valtakunnallisena opetuspainotuksensa kehittäjänä. Tehtävään sisältyy velvoite kehittää ja jakaa osaamistaan valtakunnallisesti.
Lupahakemuksia erityisiin tehtäviin jätettiin yhteensä 131 ja valtakunnallisiin kehittämistehtäviin 66. Haettavia erityisen koulutustehtävän kategorioita muodostui yhteensä 11. Toimintaedellytysten arviointi perustui koulutuksen järjestäjien toimilupahakemustensa yhteydessä toimittamiin aineistoihin, jotka arvioitiin ennalta määritettyjen arviointikriteereiden mukaisesti. Arviointikriteerit perustuivat lukiolain 4a §:ään ja lukioasetuksen 14a §:ään. Kunkin erityisen koulutustehtäväryhmän arvioijina toimi 2–3 riippumatonta lukiokoulutuksen ja kyseessä olevan erityisen koulutustehtävän asiantuntijaa. Ruotsinkielisten järjestämislupien hakemusten toisena arvioijana toimi ruotsinkielisen lukiokoulutuksen asiantuntija. Jokaisen hakemuksen arvioi kaksi henkilöä.
Hakumenettelystä vastasi opetus- ja kulttuuriministeriö. Ministeriö laati hakuohjeet ja -lomakkeet sekä tiedotti keväällä 2017 erityisen koulutustehtävän hakemisesta ja päätöksenteon aikataulusta, arvioinnin perusteista sekä luvan myöntämisen perusteista ja menettelyistä kaikille lukiokoulutuksen järjestäjille. Lisäksi ministeriö antoi tarvittaessa hakuun liittyvää neuvontaa ja pyysi hakijoilta lisätietoja, mikäli hakemuksista puuttui olennaisia näkökohtia.
Arvioinnin kriteerit
Edellytyksiä arvioitiin
• valtakunnallisen ja alueellisen koulutus- ja erityiskoulutustarpeen,
• koulutuksen ammatillisten edellytysten ja
• taloudellisten edellytysten kannalta.
Erityisen koulutustehtävän arvioinnin keskeisiä kriteereitä olivat
• valtakunnallinen koulutustarve edistää erityistä osaamista ja vahvistaa kansallista osaamisvarantoa;
• valtakunnallinen ja alueellinen koulutukseen hakeutuminen ja saavutettavuus, opiskelijoiden tarve yhdistää lukiokoulutus vahvaan erikoistumiseen ja erityisharrastuneisuuteen ja tarve rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja, koulutuksen kysyntä;
• henkilöstön kelpoisuus, erityinen osaaminen ja riittävyys, henkilöstön kehittäminen, tilojen ja välineiden soveltuvuus, erityisen koulutustehtävän mukainen koulutustarjonta ja opetussuunnitelmien soveltuvuus, toiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä, hakijan yhteistyöverkostot ja toiminnan vaikuttavuus sekä toimintakulttuuri, hakijan valmius suunnata voimavaroja erityisestä koulutustehtävästä huolehtimiseen, kyky huolehtia tehtävästä pitkällä aikavälillä ja koulutuksen järjestäjän vakavaraisuus; ja
• muut mahdolliset haettavan erityisen koulutustehtävän kannalta oleelliset seikat.
Valtakunnallista kehittämistehtävää arvioitaessa otettiin huomioon
• erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuspainotuksen valtakunnallinen kehittämistarve;
• hakijan edellytykset ja valmiudet toimia valtakunnallisen opetuspainotuksensa kehittäjänä;
• laaja-alainen ja monipuolinen erityisen koulutustehtävän mukainen opetustarjonta;
• yhteistyöverkostojen laajuus;
• kehittämistoiminnan valtakunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus sekä saavutettavuus; ja
• muut kehittämisen kannalta merkitykselliset seikat.
Arviointihanketta tukemassa toimi Karvin nimeämä asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat opetusneuvos, yksikön päällikkö Tiina Tähkä Opetushallituksesta, professori, laitoksen johtaja Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sekä puheenjohtaja Kyösti Värri Pro Lukio ry:stä. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli tukea ja varmistaa arvioinnin etenemistä.
Osalle hakijoista tehtiin ulkoinen tilintarkastus taloudellisten edellytysten varmistamiseksi. Taloudellisten edellytysten tarkastelussa ei käytettävissä olevan tiedon perusteella havaittu merkittäviä ongelmia yhdelläkään järjestäjällä.
Lisäksi Karvi pyysi arvioinnin tueksi eri asiantuntijatahoilta lausunnon erityisten koulutustehtävien laadullisista ja määrällisistä tarpeista. Lausunnot saatiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenelta, LUMA-keskus Suomelta, Olympiakomitealta, Suomen Yrittäjiltä sekä Taideyliopistolta.
Lisätietoja:
Arviointiasiantuntija Mika Puukko, puh. 029 533 5522, mika.puukko@karvi.fi
Yksikön päällikkö Anu Räisänen, puh. 029 533 5526, anu.raisanen@karvi.fi
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
