Toisen asteen opiskelijoiden matemaattisen osaamisen erot suuria – tutustu tuoreeseen matematiikan tiivistelmäjulkaisuun

Ammatillinen koulutus, Lukiokoulutus Virpi Pietiläinen

Lukiossa osaaminen on yhteydessä suoritettujen kurssien määrään ja matematiikan kirjoittamiseen ylioppilaskokeessa. Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen eriytyy selvästi eri tutkintolinjojen välillä. Karvi on julkaissut tiivistelmän, jossa käydään ytimekkäästi läpi matematiikan oppimistulosten vaihtelua toisen asteen koulutuksen lopussa. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on selvittänyt suomalaisten matemaattisen osaamisen tasoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä toisen asteen koulutuksen lopussa. Arviointikokeessa mitattiin 9. luokan matematiikan oppisisältöjen osaamista. Kokeesta laadittiin kaksi versiota: toinen lukioon ja toinen ammatilliseen koulutukseen. Pohjana oli opiskelijoiden jo aiemmin 9. luokalla tekemä koe.

Lukiossa korostuu suoritettujen matematiikan kurssien määrä. Matematiikan minimikurssimäärällä osaaminen saadaan pidettyä juuri ja juuri 9. luokan osaamisen tasolla, kun taas pitkän oppimäärän opinnoissa osaamisen taso nousee huomattavasti. Myös ylioppilaskirjoituksilla on merkittävä vaikutus osaamisen tasoon, sillä matematiikan kirjoittamatta jättävien osaaminen ei lisäänny keskimäärin lainkaan lukion aikana.

Ammatillisen koulutuksen joissain tutkinnoissa keskimääräinen osaaminen on hyvää. Kuitenkin peräti 79 % kokeeseen osallistuneista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli korkeintaan alimmalla osaamisen tasolla eli tyydyttävällä tasolla. Ammatillinen koulutus antaakin kovin harvalle opiskelijalle matemaattisia valmiuksia menestyä korkeakouluopinnoissa.

Uusissa ammatillisissa tutkinnoissa matematiikan määrää on vähennetty entisestään. Pitäisikö matematiikan tuntimäärää ennemminkin kasvattaa?

Samaan päättöarvosanaan vaaditaan selvästi enemmän osaamista parhaimpia tuloksia saaneissa oppilaitoksissa kuin heikoimpia tuloksia saaneissa oppilaitoksissa. Ilmiö on ilmeinen erityisesti lukioissa, mutta se havaitaan selvästi myös ammatillisessa koulutuksessa. Tiukkaa arviointilinjaa noudattavan lukion arvosana 5 voi toisaalla vastata 9:ää.

Mitä pitäisi tehdä?

Keskeinen osaamista selittävä tekijä sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa on se, kuinka usein opiskelijat kokevat opiskeltavien asioiden tulevan selväksi. Osaamisen muutosta ei kuitenkaan voida juuri selittää opettajan pedagogisilla ratkaisuilla, vaan valtaosa siitä näyttää selittyvän muilla tekijöillä.

Tiivistelmä antaa suosituksia päättäjille, koulutuksen järjestäjille, varhaiskasvattajille, opettajille ja opettajankouluttajille. Suosituksissa käsitellään muun muassa matematiikan osaamiseltaan heikkojen oppijoiden entistä tehokkaampaa tukemista. Arviointi herättää myös kysymyksen, pitäisikö matematiikan ylioppilaskoe palauttaa pakolliseksi kaikille lukiolaisille tai voidaanko ylioppilaskokeeksi kehittää uudenlainen yleiskoe, jossa matematiikalla on selkeä rooli.

Nyt julkaistu tiivistelmä pohjautuu Karvin kymmenen vuotta kestäneeseen pitkittäisarviointiin, jossa oppimistulosten muutosta on seurattu perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen aikana. Osaamiseroja on arvioitu niin henkilökohtaisten valintojen, koulutuksen järjestäjän ja pedagogiikan merkityksen kuin demografisten tekijöidenkin näkökulmasta.

Tutustu tiivistelmäjulkaisuun:

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2017. Matemaattinen osaaminen toisen asteen koulutuksen lopussa 2015.

Lisätietoa arviointiprojektista:

osaamisyksikön päällikkö Elina Harjunen, yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus, etunimi.sukunimi@karvi.fi, 029 533 5506

Tiivistelmäjulkaisu perustuu seuraaviin, maaliskuussa 2017 julkaistuihin raportteihin: