Tulevien nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien oppimistulokset arvioitiin ensimmäistä kertaa – osaaminen erittäin hyvää

Ammatillinen koulutus Virpi Pietiläinen

Eri osaamisalueet hallittiin erittäin hyvin arvosanojen perusteella nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattiosaamisen näytöissä. Lähes kaikki näytöt tehtiin työelämässä, ja naiset ja miehet pärjäsivät näytöissä yhtä hyvin. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tutkinto korvautuu ensi vuonna kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnolla.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon oppimistuloksia. Arvioinnissa seurattiin syksyllä 2013 opinnot ammatillisena perustutkintona aloittaneita opiskelijoita kevääseen 2016 asti. Arviointiaineisto koottiin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 16 koulutuksen järjestäjää ja lähes 400 opiskelijaa. Arvioinnin tulokset julkaistaan 11.12.2017.

Työmenetelmät hyvin hallussa, teoreettisesta osaamisesta hieman heikompia arvosanoja

Noin kaksi kolmasosaa (65 %) opiskelijoista sai ammattiosaamisen näytön arvosanaksi kiitettävän, 31 % hyvän ja 4 % tyydyttävän. Yleisin arvosana kaikilla muilla osaamisalueilla paitsi työn perustana olevan tiedon hallinnassa oli kiitettävä.

Opiskelijat hallitsivat lähes yhtä hyvin työprosessin, työmenetelmät, -välineet ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Sen sijaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta saatiin muita osaamisalueita heikompia arvosanoja. Joka kolmannessa näytössä kaikkien osaamisalueiden arvosanat olivat kiitettäviä.

Sukupuolten välillä ei ollut eroja arvosanoissa. Toisin kuin monissa muissa ammatillisten perustutkintojen arvioinneissa, näyttöjen arvosanat eivät vaihdelleet merkittävästi näyttöpaikan mukaan.

Lähes kaikki näytöt työelämässä jo ennen reformia

Ensi vuoden alusta voimaan astuu ammatillisen koulutuksen reformi, joka lisää työpaikoilla oppimista. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutuksen suurimpana vahvuutena on työelämälähtöisyys ja se, että jo ennen reformin voimaantuloa suurin osa näytöistä, 90 %, tehdään työelämässä.

– Työpaikkanäytöistä valtaosa oli julkisella sektorilla, muun muassa nuorisotaloilla ja kouluissa. Sisällöt riippuvat näytettävästä tutkinnon osasta, mutta yleistäen ne liittyvät erilaisten kerhojen ja aktiviteettien suunnitteluun ja ohjaukseen eri kohderyhmille, arviointisuunnittelija Jukka Jalolahti sanoo.

Tutkinnon tavoitteiden mukaisia työssäoppimis- ja näyttöpaikkoja on saatavilla hyvin, ja suurin osa opiskelijoiden tekemistä näytöistä vastasi tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Myös erityisopiskelijoiden osalta näytöt olivat lähes poikkeuksetta työpaikalla.

– Aineiston perusteella erityisopiskelijat tekivät pitkälti samoja tehtäviä kuin muutkin opiskelijat. Aineistossa ei käytännössä ollut lainkaan mukautettuja näyttöjä, Jalolahti kertoo.

Näyttöjen järjestämiseen ja laatuun liittyvät prosessit olivat keskimäärin kehittyvällä, paikoin jopa edistyneellä tasolla. Lähes kaikki ammattiopettajat olivat pedagogisesti päteviä. Työelämäjaksoille osallistumisessa havaittiin järjestäjien välillä vaihtelua. Järjestäjistä 33 % ilmoitti, ettei yksikään nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon päätoimisista ammattiopettajista ollut osallistunut työelämäjaksolle viimeisen viiden vuoden aikana. Viidesosalla järjestäjistä taas kaikki päätoimiset ammattiopettajat olivat osallistuneet työelämäjaksoille kyseisenä ajankohtana.

Lisäksi koulutuksen järjestäjien kokoaman näyttöihin liittyvän seuranta- ja palautetiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä havaittiin kehittämistarpeita. Kehitettävää ilmeni varsinkin palautteen keräämisen ja käsittelyn muuttamisessa satunnaisesta systemaattiseksi.

Koulutuksesta valmistutaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Opiskelijoista noin 65 % on naisia. Ala on melko pieni, sillä uusia opiskelijoita aloittaa vuosittain noin 400. Ensisijaisista hakijoista useimmat saavat opiskelupaikan. Ammatillisen koulutuksen uudessa tutkintorakenteessa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon korvaa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto 1.8.2018 lähtien. Nykyisestä tutkinnosta tulee silloin osa laajempaa kokonaisuutta.

Raportti:

Jalolahti, J., Stylman, V., Räkköläinen, M. & Kilpeläinen, P. Ammatillinen osaaminen nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa. Julkaisut 25:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

Lisätietoja:

arviointisuunnittelija Jukka Jalolahti, puh. 029 533 5516 (tavoitettavissa 27.–29.12.)

arviointineuvos Mari Räkköläinen, puh. 029 533 5527

arviointisuunnittelija Veera Stylman, puh. 029 533 5555 etunimi.sukunimi@karvi.fi

Sulje