Koulussa on turvallista ja siellä viihdytään – kuitenkin monen 8.-luokkalaisen mielestä vain muutama opettaja osaa ylläpitää työrauhaa

Esi- ja perusopetus, Lukiokoulutus Suvi Skantz

Työrauhaa edistävät kouluviihtyvyys ja -turvallisuus, opetuksen eriyttäminen sekä huoltajien kiinnostus oppilaiden koulunkäyntiä kohtaan. Opettajat ja oppilaat pitävät kasvatuskeskustelua toimivana puuttumiskeinona ongelmatilanteissa. Koulujen vakavista häiriötilanteista yleisimpiä ovat kiusaaminen, luvaton poistuminen koulun alueelta ja opettajan hermostuminen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2016-2017 työrauhaa ja turvallista oppimisympäristöä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Arviointi kohdistettiin kaikkiin opetuksen järjestäjiin, otoksena valittuihin kouluihin ja lukioihin (506) sekä näiden opettajiin (2 688), kolmas- ja kahdeksasluokkalaisiin oppilaisiin (13 363) sekä lukion toisen vuosikurssin opiskelijoihin (5 287).

Kouluviihtyvyys ja -turvallisuus edistävät työrauhaa

Tulosten mukaan suurin osa opettajista ja oppilaista viihtyy koulussa hyvin, ja oppimisen turvaava työrauha keskimäärin saavutetaan. Yli 90 % oppilaista koki olonsa turvalliseksi oppitunneilla, välitunneilla ja koulumatkoilla. Myös opettajista lähes kaikki arvioivat oman ja oppilaittensa olon turvalliseksi oppitunneilla. Toisaalta 40 % kahdeksasluokkalaisista vastasi, etteivät he viihdy oppitunneilla. Kouluviihtyvyydellä ja -turvallisuudella on yhteys koulun työrauhaan.

Etenkin ylemmillä luokilla oppilaat myös kokivat, etteivät monet opettajista olleet kiinnostuneita heidän koulunkäynnistään.

Kolmasluokkalaisista 90 % ja kahdeksasluokkalaista vähän yli puolet koki, että lähes kaikki opettajat osasivat ylläpitää hyvää työrauhaa luokassa. Toisaalta joka viidennen 8.-luokkalaisen mielestä vain muutama opettaja osasi ylläpitää työrauhaa.

Sekä opettajat että oppilaat vastasivat, että opettajilla ja heidän opetusmenetelmillään ja pedagogisilla ratkaisuillaan on ratkaiseva rooli työrauhan ylläpitämisessä. Häiriö- ja ongelmatilanteita vähentää opetuksen eriyttäminen, oppilaiden osallisuus koulun toimintaan ja pikainen puuttuminen ongelmatilanteisiin.

– Myös vanhempien osallistumista pitää kehittää. Kun vanhemmat seuraavat lastensa koulunkäyntiä, se on selkeästi työrauhaa parantava tekijä, arviointiasiantuntija Sami Julin toteaa.

Oppilaiden välinen kiusaaminen yleisin vakava häiriötilanne alakoulussa

Suurin osa opetuksen järjestäjistä, rehtoreista ja oppilashuoltoryhmän jäsenistä vastasi, että kouluissa tapahtuvat häiriö- ja ongelmatilanteet ovat pysyneet ennallaan viimeisen kahden vuoden aikana. Kuitenkin lähes kolmannes opetuksen järjestäjistä ja neljännes koulujen henkilökunnasta koki, että häiriötilanteet ovat lisääntyneet.

8.-luokkalaisilla esiintyi häiriö- ja ongelmatilanteita moninkertaisesti enemmän kuin 3.-luokkalaisilla tai lukiolaisilla. 3.-luokkalaisten yleisin häiriötilanne oli puhuminen yhtä aikaa opettajan kanssa opetusta häiritsevästi. 8.-luokkalaisten ja lukiolaisten mukaan yleisin häiriötilanne oli matkapuhelimen tai tabletin käyttö ilman opettajan lupaa. 8.-luokkalaisten ja lukiolaisten yleisiä ongelmia olivat myös oppitunnilta myöhästyminen ja se, että oppilaat eivät kuuntele opettajaa tai että oppilaalta puuttuu oppitunnilla tarvittavat välineet.

Sekä oppilaiden että opettajien mukaan alakoulujen vakavin häiriötilanne oli oppilaiden välinen kiusaaminen. Yläkouluilla yleisimpiä vakavia häiriötilanteita olivat luvaton poistuminen koulun alueelta ja se, että oppilas kiusaa toista oppilasta tai opettajaa esimerkiksi huutelemalla tai nimittelemällä. Noin 1-2 % oppilaista kiusataan koulussa joka päivä, ja pojat joutuvat useammin kiusaamisen kohteeksi kuin tytöt.

Oppilaiden ja opettajien vastaukset poikkesivat selvästi toisistaan, kun kysyttiin opettajien epäasiallisesta käytöksestä oppilaita kohtaan. Opettajat vastasivat kohtelevansa oppilaita asiallisesti. Kahdeksannen luokan oppilaista 15 % kuitenkin vastasi, että opettajat huutavat ja hermostuvat oppilaille noin viikoittain tai joka päivä. Oppilailta kysyttiin myös seksuaalisesta häirinnästä. Erittäin huolestuttavaa on, että vain 90 % kahdeksasluokkalaisista vastasi, ettei opettaja ole häirinnyt heitä koskaan.

Kasvatuskeskustelu koettiin toimivammaksi kuin perinteiset kurinpitokeinot

Hieman yli kolmannes oppilaista kertoi saaneensa riittävästi tietoa opettajilta tai rehtorilta siitä, millaisia puuttumis- ja rangaistuskeinoja koulussa voidaan tarvittaessa käyttää. 8.-luokkalaisten ryhmissä käytettiin selvästi enemmän puuttumiskeinoja kuin 3.-luokkalaisten ja lukiolaisten ryhmissä.

Yleisimmät puuttumiskeinot olivat luokkahuoneesta poistaminen, kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, rehtorin puhuttelu, huoltajalle ilmoittaminen ja se, että oppilas siivoaa sotkemansa tilan. Jälki-istuntoa lukuun ottamatta näitä keinoja pidettiin melko toimivina. Toimivana pidettiin myös sitä, että oppilas korvaa rikkomansa omaisuuden.

Kahdeksannen luokan opettajista 65 % uskoi kasvatuskeskustelun tehoon ja 80 % vanhempien kanssa keskustelemisen tehoon. Myös noin 75 % niistä kolmas- ja kahdeksasluokkalaisista, jotka olivat joskus olleet kasvatuskeskustelussa, piti sitä toimivana puuttumiskeinona.

Vain osa oppilaista tiesi, että koulussa on käytössä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä. Sami Julin pitää huolestuttavana, että noin kolmannes opettajista ei osannut sanoa, ovatko nämä suunnitelmat toimivia. Tietämättömyys kertoo, että suunnitelmiin ei ole perehdytty.

Lakimuutokset toivat uusia kurinpitotoimia

Vuonna 2014 voimaan tulleet lakimuutokset lisäsivät koulujen ja opettajien valtuuksia käyttää uusia kurinpito- ja puuttumiskeinoja. Kasvatuskeskustelun lisäksi uusia kurinpitotoimia ovat muun muassa häiritsevän esineen haltuunotto, tavaroiden ja vaatetuksen tarkistaminen sekä tarvittava voimankäyttö esimerkiksi oppilaan siirtämiseksi ulos luokasta. Kasvatuskeskustelua lukuun ottamatta uusia keinoja käytettiin kouluissa erittäin vähän. Uudet keinot koettiin kuitenkin toimiviksi häiriötilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niihin puutumisessa.

Arviointiryhmä suosittelee, että opetuksen järjestäjien ja koulujen välillä lisätään sekä yhteistyötä että systemaattista seurantaa ja arviointia. Tällä tavoin voidaan edelleen edistää koulujen työrauhaa ja turvallisuutta.

Arviointi toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta, ja se tarjoaa aiemmin puuttunutta tietoa koulujen työrauhasta.

Lisätietoja:

Arviointiasiantuntija Sami Julin, sami.julin@karvi.fi, puh. 029 533 5533

Julkistamistilaisuus ja julkaisut verkossa:

Arvioinnin tulokset julkaistiin 16.3.2018 klo 13.00–16.00 Finlandia-talon Veranda 1-salissa. Tallenne tilaisuudesta Karvin Youtube-kanavalla.

Raportti on luettavissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen verkkosivuilla.