Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä hyvät yrittäjyysvalmiudet ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopetuksessa

Ammatillinen koulutus, Korkeakoulutus Suvi Skantz

Korkeakouluissa on menossa selkeä yrittäjyysbuumi: yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoi pitävänsä yrittäjyyttä kiinnostavana uravaihtoehtona. Samanlaista buumia ei voida opiskelijakyselyn perusteella sanoa näkyvän ammatillisessa koulutuksessa. Yritysten ja yrittäjyyden vahvistaminen on yksi Sipilän hallituksen tavoitteista.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopintojen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa (ns. Yrtti-arviointi). Arvioinnissa selvitetään, edistääkö ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus yrittäjyyden lisääntymistä ja miten yrittäjyyden oppimista voitaisiin edistää.

Arvioinnin väliraporteissa esitellään ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia. Ammatillisen koulutuksen tutkinnonsuorittajille ja korkeakouluopiskelijoille suunnatut kyselyt toteutettiin syksyllä 2017.

Korkeakoulujen yrittäjyysopinnoissa on käytössä monipuoliset menetelmät

Korkeakouluissa yrittäjyyttä opetetaan monipuolisilla opetusmenetelmillä, kuten tehtävillä, ryhmätöillä ja verkko-opinnoilla, ja niitä käytettiin rinnakkain opinnoissa. Luennot olivat yleisin opetusmenetelmä, vaikka opiskelijat pitivät sitä huonoimpana tapana oppia yrittäjyyttä. Parhaana tapana pidettiin yritys- ja yrittäjävierailuja. Opiskelijat, jotka osallistuivat monipuolisimmin erilaisiin opetuksen toteutusmuotoihin, arvioivat myönteisimmin omaa yrittäjyysominaisuuksien oppimistaan ja intoaan lähteä yrittäjäksi.

Ammatillisessa koulutuksessa yritystoiminnan opetuksessa on käytössä usein vain yksi menetelmä kerrallaan, kuten itsenäiset tehtävät tai ryhmä- ja projektityöt. Opetus on usein tehtäväpainotteista. Yrittäjyysopintoja suorittaneet opiskelijat kokivat oppineensa yritystoiminnassa tarvittavia tietoja keskimäärin jonkin verran. Nykyisten opintojen aloitusvuosi ei vaikuttanut siihen, paljonko opiskelijat vastasivat oppineensa yritystoiminnassa tarvittavia tietoja.

Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että monipuoliset menetelmät, jotka sisältävät yritysyhteistyötä, ovat paras tapa oppia yrittäjyyttä. Tärkeää olisi, että kaikki koulutusalat ja opettajat käyttäisivät monipuolisia opetusmenetelmiä.

Ammatillisen koulutuksen kykyä tuottaa yleisiä työelämävalmiuksia selvitettävä tarkemmin

Korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyysopinnoissaan yrittäjyysominaisuuksia, kuten sinnikkyyttä ja epävarmuuden sietämistä, luovuutta ja innovatiivisuutta sekä suunnitelmallisuutta ja vastuullisuutta. Erityisesti ne opiskelijat, jotka pitivät yrittäjyysopintoja tärkeänä yrittäjänä toimimisen kannalta, kertoivat oppineensa yrittäjyysominaisuuksia. Yrittäjyyden houkuttelevuudella oli myönteistä vaikutusta yrittäjyysominaisuuksien oppimiseen.

Ammatillisen koulutuksen kykyä tuottaa yleisiä työelämävalmiuksia arvioitiin muun muassa kysymällä opiskelijoiden yrittäjyysominaisuuksien oppimisen kokemuksia ja poissaoloja. Opiskelijoiden mukaan oli vaikea arvioida, kuinka paljon yleisiä työelämävalmiuksia on opittu nykyisissä opinnoissa. Poissaoloja oli paljon: vanhan lainsäädännön mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen (ns. nuorisopuoli) opiskelijoista 43 % vastasi olevansa viikoittain poissa ilmoittamatta etukäteen. Poissaolojen syitä ja yrittäjyysominaisuuksien oppimista selvitetään tarkemmin arvioinnin jatkuessa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun toiminnalla on tärkeä merkitys yrittäjyysominaisuuksien ja yleisten työelämävalmiuksien oppimisessa.  Näiden taitojen oppimiseen tulee kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota.

Väliraportti julkaistaan 3.5.2018.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijakyselyn tulokset

Korkeakouluihin suunnatun opiskelijakyselyn tulokset

Lisätietoa:

Arviointiasiantuntija (korkeakoulut) Mira Huusko, puh. 029 533 5565, mira.huusko@karvi.fi

Arviointiasiantuntija (ammatilliset oppilaitokset) Juha Vettenniemi, 029 533 5547, juha.vettenniemi@karvi.fi

Johtaja Harri Peltoniemi, puh. 029 533 5532, harri.peltoniemi@karvi.fi