Mitä arvioinnit kertovat suomalaisen koulutusjärjestelmän tilasta? – Tutustu uuteen tiivistelmäjulkaisuun

Varhaiskasvatus, Esi- ja perusopetus, Lukiokoulutus, Ammatillinen koulutus, Korkeakoulutus, Vapaa sivistystyö Virpi Pietiläinen

Oppilaiden vanhempien koulutustausta, koulutuksen arvostus ja huoltajilta saatavan tuen määrä luovat merkittäviä eroja oppilaiden osaamiseen perusope­tuksessa. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys on lisääntynyt. Korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat kehittäneet laatujärjestelmiään menestyksekkäästi.

Karvi julkaisee 25.5. pidettävän Arviointifoorumin yhteydessä tiivistelmäjulkaisun, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti suomalaisen koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta.

Oppilaiden taustan yhteys oppimistuloksiin voimistunut 2010-luvulla

Koulutusjär­jestelmän ja järjestäjien tuki koulutuk­sellisen tasa-arvon toteutumiselle ei ole kaikilta osin riittävää. Karvin arviointien mukaan perusopetuksen oppilaiden taustan yhteys tuloksiin on voimistunut 2010-luvulla. Oppilaiden vanhempien koulutustausta, koulutuksen arvostus ja huoltajilta saatavan tuen määrä luovat merkittäviä eroja oppilaiden osaamiseen perusope­tuksessa. Tämä aiheuttaa vuosissa mitattavan eron esimerkiksi matematiikan osaamiseen, ja näillä tekijöillä on todettu olevan vaikutusta myös äidinkielen ja kirjallisuuden osaamiseen.

Oppimistuloksissa on eroja myös su­kupuolten välillä. Erityisesti poikien osaaminen polarisoituu, eli pojat saavat tyttöjä yleisemmin sekä matalia että korkeita pistemääriä. Lisäksi esimerkiksi ammatillisen koulutuksen oppimistulosten analysoinnin mukaan tutkintojen tuottama osaaminen on naisten keskuudessa vahvempaa.

Sekä suomen- että ruotsinkielisillä on mahdollisuus saavuttaa yhdenvertainen osaamisen taso perusopetuksen päättövaiheessa. Kieliryhmien väliset erot kuitenkin kasvavat huomattavasti, jos kotikielenä on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Nivelvaihe perusopetuksen jälkeen on maahanmuuttajataustaisille nuorille haastava, koska kaikkien suomen tai ruotsin kielen taito ja opiskelutaidot eivät riitä jatko-opiskeluun.

Yksi huolestuttavista tasa-arvon toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä on ristiriitaiset arviointilinjat oppilaitosten välillä. Samaan päättöarvosanaan saatetaan vaatia selvästi enemmän osaamista parhaimpia tuloksia saaneissa oppilaitoksissa kuin heikoimpia tuloksia saaneissa oppilaitoksissa. Ilmiö on nähtävissä erityisesti lukioissa, mutta se havaitaan selvästi myös ammatillisessa koulutuksessa.

Kustannukset ennallaan tai kasvaneet – järjestäjät lisänneet omaa rahoitusosuuttaan

Karvi on arvioinut myös valtiontalouden säästöjen vaikutuksia sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Kuntien ja muiden järjestäjien varhaiskasvatukseen ja yleissivistävään koulutukseen osoittama rahoitus ja resurssit eivät ole kauttaaltaan vähentyneet läheskään valtiontalouden säästöpäätöksiä vastaavasti. Järjestäjät ovat kasvattaneet omaa rahoitusosuuttaan.

Varhaiskasvatuksessa säästöjä on tehty esimerkiksi henkilöstökuluista. Osa perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjistä on vähentänyt opetuksen määrää.

Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys ja opiskelijalähtöisyys lisääntyneet

Ammatillista koulutusta uudistettiin vuoden 2018 alussa. Koulutusten sisällöt vastaavat nyt aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin, ja koulutuksen järjestäjien ja työelämän välinen yhteistyö on tiivistynyt. Työelämälähtöisyyttä on lisätty opetuksessa hyödyntämällä työpaikkoja oppimisympäristöinä aiempaa useammin. Myös tutkinnon osia on suunniteltu työelämälähtöisemmiksi. Työelämälähtöisyyden lisäksi koulutuksessa on vahvistunut opiskelijalähtöisyys, kuten joustavat ja yksilölliset opinnot.

Laadunhallinnan tilassa eroja eri koulutussektoreilla

Karvin arvioinnit osoittavat, että korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat kehittäneet laatujärjestelmiään menestyksekkäästi. Laadunhallinnassa eniten kehitettävää on perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjillä. Suuri osa varhaiskasvatuksen järjestäjistä aikoo lähivuosina uudistaa laadunhallinnan ja arvioinnin käytäntönsä. Karvin toteuttaman selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen itsearviointimenetelmien kirjo on suurta ja arvioinnin käsitteet epäselviä.

Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus vaihtelee ja yhdenvertaisuus ei aina toteudu

Vuonna 2014 astui voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, jossa säädetään esi- ja perusopetuksen oppilaiden sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden oikeudesta opiskeluhuoltoon. Karvin arvioinnin mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on tehostanut opiskeluhuoltoa ja parantanut opiskeluhuollon tilaa kaikilla koulutusasteilla. Kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuus parani eniten ammatillisessa koulutuksessa ja esiopetuksessa. Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus kuitenkin vaihtelee, minkä vuoksi yhdenvertaisuus ei aina toteudu. Osassa kouluja ja oppilaitoksia palveluiden saatavuus heikkeni lain myötä. Lääkäri- ja psykologipalveluiden saatavuus on heikointa.

Arviointifoorumissa tarkastellaan suomalaisen koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta

Karvi järjestää 25.5.2018 klo 9.45–15 Arviointifoorumin, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta arviointitiedon pohjalta eri koulutusasteilla. Tapahtuman alkaessa julkaistaan myös koulutusjärjestelmän tilaa käsittelevä tiivistelmäjulkaisu, jossa käsitellään samoja teemoja kuin foorumissa.

Arviointifoorumin ohjelma (tapahtumaa voi seurata netin välityksellä tämän linkin kautta)

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Sulje