Lääkärikoulutus arvioitu: Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt vaihtelevat – yhteinen näkemys suomalaisesta lääkäristä tarvitaan

Korkeakoulutus Suvi Skantz

Suomen viiden lääketieteellisen koulutusohjelman vahvuuksiin kuuluu jatkuvan parantamisen henki. Kaikki koulutusohjelmat sisältävät harjoittelua yliopistosairaaloiden ulkopuolella ja yhteistyö perus-terveydenhuollon kanssa toimii. Lääkärikoulutuksen sisältöjen vaihtelua tulisi kuitenkin vähentää, sillä työympäristön muutokset edellyttävät yhteistä näkemystä tavoitteista ja tiiviimpää yhteistyötä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut lääketieteen peruskoulutuksen ensimmäisen kansallisen arvioinnin vuosina 2016–2018. Arviointi kattoi ne viisi yliopistoa, jotka tarjoavat lääketieteen lisensiaatin koulutusta: Itä-Suomen, Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteelliset koulutusohjelmat. Kansainvälinen arviointiryhmä, jossa oli vankka lääketieteen pedagogiikan tuntemus, vieraili kaikissa yliopistoissa ja tutustui niiden ja opiskelijajärjestöjen tuottamaan laajaan tausta-aineistoon.

Kaikilla viidellä lääketieteellisellä koulutusyksiköllä on useita yhteisiä vahvuuksia. Ne ovat sitoutuneet koulutuksen jatkuvaan parantamiseen, ja myös opiskelijat osallistuvat koulutuksen kehittämiseen opiskelijaedustajien ja palautteen antamisen kautta. Kansallinen yhteistyö on lisääntymässä.

Kaikissa koulutusohjelmissa on kliinistä harjoittelua yliopistosairaaloiden ulkopuolella, ja opiskelijoilla on mahdollisuus varhaisiin potilaskontakteihin. Yliopistojen yhteistyö ulkopuolisten opetusyksiköiden kanssa toimii hyvin erityisesti perusterveydenhuollossa, jossa on innostuneita opettajia roolimalleina.

Yhteinen näkemys suomalaisen lääkärin koulutuksesta ja osaamisesta puuttuu

Tekeillä oleva sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistus edellyttää yhteistä kansallista näkemystä työhön valmistuvien lääkärien taidoista, asenteista ja roolista. Nyt koulutussisällöt ja -tavoitteet vaihtelevat.

Kansainvälinen arviointiryhmän mukaan lääketieteellisten koulutusohjelmien pitäisi muodostaa yhteinen määritelmä siitä, miten suomalainen lääkäri on koulutettu ja mitä hänen pitäisi osata valmistuessaan. Määritelmä on syytä muokata yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa, joita ovat potilaat, opiskelijat, muut terveydenhuollon ammattilaiset ja työnantajat.

Lääketieteellisille koulutusohjelmille suositellaan opetussuunnitelmien yhteensovittamista, jotta yhteisistä kansallisista oppimistuloksista voitaisiin sopia ja niiden saavuttamista arvioida luotettavasti.

– Yliopistojen persoonalliset piirteet saavat toki säilyä, vaikka ydinosaamisen määrittely yhtenäistää opetussisältöjä, sanoo arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Marjukka Mäkelä

Arviointiryhmä suosittelee myös vahvaa lääkärin avaintaitojen kehittämistä. Lääkärin tärkein tehtävä on diagnoosin määritys, ja erityisen tärkeää oppimiselle onkin potilaskontakteissa tapahtuva kliinisten taitojen ja päättelykyvyn arviointi sekä rakentava palaute. Lääkärintyön ydinosaamista on myös kyky kohdata vaikeita tilanteita rakentavasti, ja sitä pitäisi harjoitella koulutuksen aikana.

Suuret opetusryhmät vähentävät mahdollisuuksia oppia käytännössä

Kasvaneet opiskelijamäärät ja yliopistojen organisaatio- ja budjettimuutokset ovat vaikuttaneet opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointiin. Suuremmat kurssit erityisesti klinikoilla lisäävät opettajien työmäärää ja vähentävät opiskelijoiden mahdollisuuksia tekemällä oppimiseen tai henkilökohtaisen palautteen saamiseen. Koulutusohjelmien tapoja ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiongelmia tulisi kehittää.

Lääketieteen opettajat tasapainoilevat opetuksen, kliinisen työn ja tutkimuksen vaatimusten välillä. Tiedekuntien olisi hyvä pohtia, kuinka opetusta voisi arvostaa enemmän, ja harkita lääketieteellisen opetuksen urapolkujen luomista. Arviointiryhmän mukaan lääketieteen koulutuksen kehittämisyksiköt tarjoaisivat järjestelmällisesti mahdollisuuksia pedagogiseen koulutukseen kaikille, jotka opettavat lääketieteen opiskelijoita.

Raportti:

Educating Doctors for the Future – Evaluation of undergraduate medical education in Finland