Arviointitulos: varhaiskasvatussuunnitelmat antavat hyvät suuntaviivat varhaiskasvatustyölle

Varhaiskasvatus Suvi Skantz

Karvi on arvioinut varhaiskasvatustyötä ohjaavia varhaiskasvatussuunnitelmia (vasu) ja niiden käyttöönottoa kunnissa ja yksityisissä palveluissa. Vasut toimivat melko hyvin työn tukena, mutta kuitenkin erityisesti lasten vasuissa ilmeni laadullisia ongelmia. Tulosten perusteella myös lasten yhdenvertaisuuteen varhaiskasvatuspalveluissa ja palvelujen tasaiseen laatuun tulisi kiinnittää huomiota.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoon liittyviä prosesseja ja varhaiskasvatussuunnitelmien sisältöjä. Arviointiaineisto kerättiin kunnallisilta varhaiskasvatuksen järjestäjiltä sekä yksityisiltä varhaiskasvatuksen palveluntuottajilta ja järjestäjiltä.

Arviointitulosten mukaan varhaiskasvatusta ohjaavat suunnitelmat toimivat melko hyvin työn tukena. Arvioinnissa nousi kuitenkin esiin erityisesti lasten vasuihin liittyviä laadullisia ongelmia, jotka eivät edistä varhaiskasvatuksen pedagogista kehittämistä paikallisella tasolla parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatuslain mukaan jokaiselle lapselle tulee laatia oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

– Lasten vasujen tarkoitushan on asettaa tavoitteet toiminnalle, mutta arvioinnissa ilmeni, että lasten vasuissa kuvaillaan edelleen lasten osaamista melko ongelmalähtöisesti eikä tavoitteita henkilöstön pedagogiselle toiminnalle juurikaan asetettu, arviointineuvos Laura Repo kertoo.

Paikallista varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa haittasivat kireä aikataulu ja puutteelliset resurssit. Paikallisten suunnitelmien tulisi myös ohjata arjen käytäntöjä nykyistä konkreettisemmin. Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotto kunnissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa näyttääkin vielä olevan kesken.

Arvioinnin tulokset antavat aihetta pohtia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista varhaiskasvatuspalveluissa. Arvioinnissa nousi esiin alueellisia eroja, ja esimerkiksi täydennyskoulutukseen osallistuminen toteutui kaupunkimaisissa kunnissa sujuvammin kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa ongelmia aiheutti se, että koulutukset järjestettiin usein kaukana ja sijaisten saaminen oli hankalaa.

– Lisäksi on syytä pohtia, kuinka hyvin varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä palvelee varhaiskasvatuksen erilaisia toimintamuotoja, kuten perhepäivähoitoa, arviointiryhmän puheenjohtaja Virpi Mattila toteaa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tuli ottaa käyttöön paikalliset suunnitelmat syksyllä 2017. Nyt julkaistu arviointi on Karvin ensimmäinen varhaiskasvatusta koskeva kansallinen arviointi. Vuosina 2018–2019 Karvi arvioi vasujen toteutumista lapsiryhmissä.

Arviointiraportin tulokset julkaistaan Karvin järjestämässä seminaarissa 25.10.2018 kello 9–15.30. Lisää tietoja tilaisuudesta löytyy Karvin verkkosivuilta.

Lisätietoja:

  • arviointiryhmän puheenjohtaja, Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila, puh. 09 816 23300
  • arviointineuvos Laura Repo, puh. 029 533 5553, laura.repo@karvi.fi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Raportti: