Karvin merkittävä tehtävä suomalaisen koulutusjärjestelmän arvioijana – mukaansatempaava artikkelijulkaisu ensimmäisistä neljästä vuodesta

Esi- ja perusopetus, Ammatillinen koulutus, Korkeakoulutus Virpi Pietiläinen
Henkilö lukemassa arviointiraporttia riippumatossa.

Karvin ensimmäisen arviointineuvoston toimintakausi päättyi toukokuussa 2018, ja arviointineuvoston kokemukset on nyt koottu yksiin kansiin. Uudessa artikkelijulkaisussa asiantuntijat kertovat arvioinnista eri koulutussektoreilla, avaavat Karvin toimintaa ja antavat eväitä tulevaa varten – höystettynä persoonallisella pohdinnalla.

Koko koulutusjärjestelmää palvelevan arviointitoimijan ensimmäiset neljä vuotta ovat takana. Uuden arviointiorganisaation käynnistäminen ja ensimmäiset vuodet ovat olleet sekä luottamushenkilöille että Karvin asiantuntijoille ainutlaatuinen kokemus. Lukuisia innostavia keskusteluja on käyty, ja niiden jakamisesta lähti liikkeelle idea yhteisestä julkaisusta.

– Oman toiminnan jatkuva arviointi ja kriittinen tarkastelu ovat kaiken kehittämisen ytimessä. Oman tekemisen ja kokemusten pohdinta auttavat meitä ymmärtämään omaa toimintaamme paremmin. Samalla syntyy aineksia ilmiöiden yleisempää pohtimista ja keskustelua varten, vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Sitrasta toteaa. Huttula toimi ensimmäisen arviointineuvoston puheenjohtajana.

Näkökulmia ja käytäntöjä esi- ja perusopetuksesta korkea-asteelle

Kokoelman artikkelit käsittelevät arviointia laajasti eri koulutussektoreilla. Esi- ja perusopetuksen kentällä liikutaan Karvin arviointiasiantuntijoiden Salla Venäläisen ja Jaana Saarisen artikkelissa, jossa he kertovat kokemuksistaan kehittävän arvioinnin hyödyntämisestä esiopetusyksikkö- ja kouluvierailuilla. He selvittivät vierailuillaan sitä, miten uudet opetussuunnitelmat on otettu huomioon esi- ja perusopetuksen arjessa.

Koulutuspoliittinen asiantuntija Samuli Maxenius Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:stä puolestaan kuvaa ammatillisen koulutuksen reformia ja toteaa, että Karvin rooli reformin toimeenpanon ja vaikutusten arvioinnissa on keskeinen.

– Uusi lainsäädäntö tulee vaikuttamaan merkittävästi koulutuksen järjestämiseen sekä valtionosuuksien jakautumiseen. Näiden muutoksien vaikutuksia koulutuksen laatuun, opiskelijoiden hyvinvointiin tai rahoitusjärjestelmän ohjaavuuteen ei ole voitu aukottomasti ennakoida, Maxenius kirjoittaa.

Professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta käsittelee korkeakoulujen auditointimallin uudistamista, jota hän kuvaa korkeakoulujaoston vaativimmaksi mutta myös innovatiivisimmaksi ja innostavimmaksi hankkeeksi. Välijärvi käsittelee myös arvioinnin vaikuttavuuden edellytyksiä.

– Vaikuttavuus syntyy paitsi arviointien lopputuotosten tehokkaasta levittämisestä myös prosessin aikaisesta yhteistyöstä sekä arvioinnin kohteiden ja sidosryhmien osallistamisesta, Välijärvi toteaa.

Muun muassa nämä artikkelit löytyvät 23.10.2018 julkaistusta kokoelmasta Riippumaton arvioija. Artikkeleiden kirjoittajina on Karvin ensimmäisen arviointineuvoston (2014–2018) edustajia ja Karvin asiantuntijoita. Julkaisu on tarkoitettu kaikille koulutuksesta ja sen arvioinnista kiinnostuneille. Julkaisun sisältö tiivistyy ajatukseen ja toimintaperiaatteeseen: luottamusta tulevaan – kehittävällä arvioinnilla eteenpäin.

Artikkelijulkaisu:

Riippumaton arvioija. Tuula Pirinen (toim.). Artikkelikokoelma 1:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Artikkelikokoelman artikkelit:

KURKISTUS MENNEESEEN

ARVIOINTITYÖTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

ARVIOINNIN TEEMOJA JA KOHTEITA

KATSE TULEVAAN

Lisätietoja:

  • johtaja Harri Peltoniemi, harri.peltoniemi@karvi.fi, +358 29 533 5532, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
  • osaamisyksikön päällikkö, varajohtaja Hannele Seppälä, hannele.seppala@karvi.fi, +358 29 533 5550, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kuva: Tuomas Sarparanta

Sulje