Yrittäjyyden oppimista ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa arvioitu: ”Pienillä jutuilla oppimisen kokemus saataisiin paremmaksi”

Ammatillinen koulutus, Korkeakoulutus anusandvik

Ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa on tarjolla yrittäjyysopintojen toteuttamiseen monipuolisia oppimisympäristöjä ja menetelmiä, mutta niitä ei hyödynnetä riittävästi. Korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä opintojensa aikana, kun taas ammatillisessa koulutuksessa yrittäjän tarvitsemia tietoja opittiin huomattavan vähän.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2017–2018 yrittäjyyttä ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Arvioinnissa selvitettiin, miten yrittäjyyttä opetettiin, miten opiskelijat kokivat oppineensa sitä ja miten koulutusorganisaation toimintakulttuuri tuki yrittäjyyden oppimista. Yrittäjyyden opettamista ei ole arvioitu aiemmin kansallisesti tässä laajuudessa ammatillisessa koulutuksessa eikä korkeakouluissa.

Yrittäjyys kiinnostaa opiskelijoita, sillä joka kymmenes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista aikoo perustaa yrityksen viiden vuoden sisällä. Korkeakouluopiskelijoista 15 % aikoo perustaa yrityksen viiden vuoden sisällä. Yrittäjänä toimiminen on entistä todennäköisempi työllistymisen muoto tulevaisuudessa. Lisäksi yrittäjämäinen toimintatapa korostuu muuttuvassa työelämässä.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat eivät koe oppivansa riittävästi yritystoiminnassa tarvittavia tietoja

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjän tarvitsemia tietoja huomattavan vähän: noin puolet heistä vastasi oppineensa niitä vähän tai ei lainkaan. Toisaalta kolmasosa niistä opiskelijoista, jotka eivät olleet suorittaneet yrittäjyysopintoja, koki oppineensa yrittäjän tarvitsemia tietoja jonkin verran tai paljon.

– Aika pienillä jutuilla oppimisen kokemus saataisiin paremmaksi. Opiskelijoiden kokemus yrittäjänä tarvittavien tietojen oppimisesta olisi voinut olla myönteisempi, mikäli heille olisi kerrottu, miten muissa kuin yrittäjyysopinnoissa ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa opitut tiedot liittyvät yrittäjyyteen, arviointiasiantuntija Juha Vettenniemi sanoo.

Korkeakouluopiskelijoiden into lähteä yritystoimintaan lisääntyi yrittäjyysopintojen myötä

Korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyysominaisuuksia ja yrittäjämäistä asennetta korkeakouluopintojensa aikana. Myös opiskelijoiden into lähteä mukaan yritystoimintaan oli lisääntynyt yrittäjyysopintojen suorittamisen myötä. Korkeakouluissa haasteena oli yrittäjyysopintojen mahduttaminen tutkintoon ja tutkinnon suorittamisen tavoiteaikaan.

– Koulutusorganisaatioiden tulee kehittää toimintatapoja, joiden avulla yrittäjyydestä ja yrittäjyysopinnoista kiinnostuneet opiskelijat saadaan mukaan yrittäjyysopintoihin, arviointiasiantuntija Mira Huusko sanoo.

Yritysyhteistyötä ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia pidettiin parhaina tapoina oppia

Sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulujen opiskelijat pitivät monipuolisia opetusmenetelmiä, yritysyhteistyötä, yrittäjyystarinoiden kuulemista ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia parhaina tapoina oppia yrittäjyyttä. Verkko-opintoina toteutettuihin yrittäjyysopintoihin opiskelijat suhtautuivat kriittisesti.

Ammatillisen koulutuksen yrittäjyysopinnoissa toteutettiin yritysyhteistyötä kuitenkin melko vähän. Koulutuksen järjestäjillä oli monipuolisia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä yrittäjyyden opettamiseen, mutta yrittäjyysopintojen suorittaminen oli tehtäväpainotteista, ja käytössä oli useimmiten vain yksi opetusmenetelmä kerrallaan.

Korkeakouluissa yrittäjyyttä opetettiin yleisimmin luennoilla, itsenäisillä tehtävillä ja ryhmätöillä. Käytännön yritystoiminnan kautta oppiminen oli vähäistä. Korkeakouluopiskelijat kertoivat arvostavansa yrittäjyyskokemuksia, kuten harjoitusyritystoimintaa tai tiimiyrittäjyyttä.

Opiskelijoiden mukaan henkilökunta suhtautui yrittäjyyteen myönteisesti, ja koulutusorganisaatioiden toimintakulttuuri pääosin tuki yrittäjämäisen toimintatavan oppimista. Ammatillisen koulutuksen toimintakulttuurissa oli kuitenkin myös piirteitä, jotka eivät edistäneet yrittäjämäisen toimintatavan oppimista.

– Yrittäjämäisen toimintatavan oppiminen väheni, jos opiskelijat kokivat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puutetta tai jos he eivät voineet edetä opinnoissaan valmiuksiensa mukaisesti, Vettenniemi kertoo.

Tiedottamista ja yritysyhteistyötä suositellaan lisäämään

Arviointiryhmä suosittelee, että koulutusorganisaatiot panostaisivat tiedottamiseen, sillä yrittäjyysopinnoista ja yrittäjyyteen liittyvistä tilaisuuksista tiedottamisessa oli puutteita. Yrittäjyysopinnot pitäisi toteuttaa yrittäjien kanssa yhteistyössä. Lisäksi opettajien pitäisi kannustaa opiskelijoita osallistumaan käytännön yritystoiminnan kautta oppimiseen.

Opiskelijakysely suunnattiin kaikille opiskelijoille, joiden koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut järjestävät yrittäjyysopintoja. Lisäksi aineistoina käytettiin koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen edustajien ja opiskelijoiden haastatteluja sekä alueellisia keskustelutilaisuuksia. Yrittäjyys käsitetään arvioinnissa laajasti eli yritystoimintana ja yrittäjämäisenä toimintatapana.

Arviointiraportti: Huusko, M., Vettenniemi J., Hievanen R., Tuurnas A., Hietala R., Kolhinen J. & Ruskovaara E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä – yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisu 25.

Tiivistelmäjulkaisu: Yrittämään oppii yrittämällä – tiivistelmä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Julkaisutilaisuus: Yrittämään oppii yrittämällä -arviointi julkaistaan ma 3.12. kello 13.00-16.00 Musiikkitalossa, Helsingissä. Seuraa livestreamia tai tutustu jälkikäteen tallenteeseen Karvin Youtube-kanavalla.

Lisätietoja:

Arviointiasiantuntija (korkeakoulutus) Mira Huusko, puh. 029 533 5565, mira.huusko@karvi.fi
Arviointiasiantuntija (ammatillinen koulutus) Juha Vettenniemi, puh. 029 533 5547, juha.vettenniemi@karvi.fi
Arviointisuunnittelija (ammatillinen koulutus) Raisa Hievanen, puh. 029 533 5542, raisa.hievanen@karvi.fi
Johtaja Harri Peltoniemi, puh. 029 533 5532, harri.peltoniemi@karvi.fi