Opettajankoulutuksen kehittämistä arvioitu: muutosjohtamista tukemaan tarvitaan pysyvä kansallinen rakenne

Korkeakoulutus anusandvik

Opettajankoulutusfoorumin toimintaa ja opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa arvioitu: Opettajankoulutuksen muutosjohtamista tukemaan tarvitaan pysyvä kansallinen rakenne

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeessa tavoitteeksi asetettiin, että Suomessa on maailman osaavimmat opettajat, jotka kehittävät osaamistaan läpi koko uran. Keskeisenä ongelmana on ollut se, että perus- ja täydennyskoulutuksista ei muodostu yhtenäistä tukea ja jatkumoa opettajan työuran eri vaiheisiin ja tarpeisiin. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2016−2018 toimineen Opettajankoulutusfoorumin toimintaa ja Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toteutumista. Arviointi liittyi hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -kärkihankkeeseen ja hallitusohjelman toimintasuunnitelmaan. Arvioinnissa selvitettiin, olivatko Opettajankoulutusfoorumin toimintatavat ja prosessit, opettajankoulutuksen kehittämisohjelman linjaukset sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat opettajankoulutuksen kehittämishankkeet toimiva tapa kehittää opettajankoulutusta. Kyseessä on siis opettajankoulutuksen uudistamiseksi valitun toimintatavan arviointi.

Opettajankoulutusfoorumin keskeisenä vahvuutena oli verkostomainen toimintatapa, johon kuului eri opettajankouluttajien ja opettajankoulutuksen kansallisten ja alueellisten toimijoiden yhteen saattaminen. Kehittämisohjelman suuntainen kehittämistyö oli vuoden 2018 lopulla lähtenyt käyntiin kaikilla kuudella strategisella tavoitealueella ja kaikissa eri opettajankoulutuksissa. On myös ennakoitavissa, että foorumin yhteydessä rahoitetut opettajankoulutuksen kehittämishankkeet tuottavat uusia työkaluja opettajien koko uranaikaisen osaamisen kehittämiseen opiskelijavalinnoista täydennyskoulutuksen sisältöihin ja toteutustapoihin sekä eri koulutusasteiden reformien läpiviennin tueksi varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen. Hankkeissa on mukana noin puolet Suomen kunnista.

Opettajankoulutuksen muutosjohtamista tukemaan tarvitaan pysyvä kansallinen rakenne

Useat opettajankoulutuksen uudistamiselle asetetut tavoitteet vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä. Arvioinnissa nousi esiin vahva huoli kehittämisen jatkosta. Arviointiryhmä suosittelee, että opettajankoulutuksen kehittämistyön vakiinnuttamiseksi tulee perustaa kansallinen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi. Sen tehtävänä on varmistaa, että käyntiin lähtenyt muutos opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseksi ja opettajien koko uranaikaisen osaamisen kehittämiseksi toteutuu kaikilla eri koulutusjärjestelmän tasoilla: makrotasolla (rakenteet, resursointi ja lainsäädäntö), instituutiotasolla (opettajankoulutusyksiköt, koulutuksen järjestäjät ja koulut) ja mikrotasolla (opettajien ja opettajiksi opiskelijoiden henkilökohtainen kehitys ja osaaminen).

Makrotason rakenteelliset ongelmat opettajankoulutuksen jatkumon saavuttamiseksi tulee ratkaista

– Arviointiryhmä pitää huolestuttavana, että opettajankoulutuksen kehittämisohjelmasta puuttuu uudistustyö, joka kohdistuisi tutkintojen ja tutkinto-ohjelmien kokonaisuuksien uudistamiseen sekä opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistamisen edellyttämiin valtakunnallisiin säädöksiin, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Hannele Niemi.

Opettajankoulutuksen rakenteelliset ongelmat tulee ottaa käsittelyyn kansallisessa säädösryhmässä. Ryhmän tehtävä on etsiä ratkaisut ongelmiin, jotka ovat estäneet täydennyskoulutuksen uudistamista usean vuosikymmenen ajan. Näitä ovat muun muassa opettajien perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen puuttuvat rahoitusmekanismit, resurssit, rakenteet ja velvoitteet sekä opettajien työehtosopimusten rajoitteet.

Arviointiryhmä suosittelee, että opettajien perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseksi tulee laatia kansallinen strateginen toimenpidesuunnitelma.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen tulee saattaa osaksi normaalia toimintaa

Opettajankoulutuksen uudistuminen edellyttää opettajankoulutusyksiköiden vahvaa uudistamiseen pyrkivää otetta ja muutosjohtajuutta sen toteuttamiseen. Kuntien tulee laatia strategiset linjaukset opettajien koko uran aikaisen osaamisen kehittämiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteeksi tulisi ottaa se, että kaikilla suomalaisilla opettajilla on kehittymissuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. On myös tärkeää, että kunnat huolehtivat oppilaitosten johtajien tukemisesta ja johtamisosaamisesta.

Maailman parhaiksi opettajiksi – vuosina 2016–2018 toimineen Opettajankoulutusfoorumin arviointi julkaistaan tiistaina 18.12.2018 klo 13.00−15.30 Kansallismuseossa Helsingissä (tieto paikasta korjattu).

Arviointiraportti:

Niemi, H., Erma, T., Lipponen, L., Pietilä, M., Rintala, R., Ruokamo, H., Saarivirta, T., Moitus, S., Frisk, T., Stylman, R. & Huhtanen, M. 2018. Maailman parhaiksi opettajiksi – Vuosina 2016–2018 toimineen Opettajankoulutusfoorumin arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisu 27.

Lisätietoa:

Arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Hannele Niemi, 040 555 8975, Hannele.Niemi@helsinki.fi, Helsingin yliopisto

Arviointiasiantuntija Tarja Frisk, puh. 029 533 5504, tarja.frisk@karvi.fi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Tekijät

Hannele Niemi, Tapio Erma, Lasse Lipponen, Martti Pietilä, Riikka Rintala, Heli Ruokamo, Toni Saarivirta, Sirpa Moitus, Tarja Frisk, Veera Stylman & Mari Huhtanen

Katso seminaarin tallenne