Arviointitulos: yhteistyö ja myönteinen ilmapiiri edistävät esi- ja perusopetuksen paikallisten opetussuunnitelmien käyttöönottoa

Oppilaat opiskelemassa tunnilla opettajan avustaessa.

Paikallisten opetussuunnitelmien valmistelun ja käyttöönoton onnistuneisuutta lisäävät eri toimijoiden välinen yhteistyö ja kehittämismyönteinen ilmapiiri. Opetussuunnitelmaprosesseihin ei ole kuitenkaan varattu kaikkialla riittävästi aikaa ja resursseja.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanoa. OPS-arviointi 2016–2020 -hankkeen kohderyhmänä oli kaikki Manner-Suomen esi- ja perusopetuksen järjestäjät sekä harkinnanvaraiseen näytteeseen valitut koulut ja esiopetusyksiköt. Uudet opetussuunnitelmien perusteet ja niiden pohjalta laaditut paikalliset opetussuunnitelmat otettiin portaittain käyttöön elokuussa 2016. Opetussuunnitelmien perusteet ohjaavat esi- ja perusopetuksen toteuttamista.

Koulutuksen ohjausjärjestelmä toimii – käytännönläheisiä koulutuksia tarvittaisiin enemmän

Arviointitulosten mukaan koulutuksen ohjausjärjestelmä tukee esi- ja perusopetuksen toteuttamista. Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet edistävät esi- ja perusopetuksen yhtenäisyyttä ja laaja-alaisen osaamisen vahvistamista. Perusopetusta raamittava tuntijako ei arviointitulosten mukaan edistä riittävästi laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista, mutta tuntijaon koetaan tukevan oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamista. Esiopetusyksiköiden ja koulujen työtä tukevat voimakkaimmin paikalliset opetussuunnitelmat ja vuosisuunnitelmat.

Opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönottoon liittyvä ohjaus ja koulutus ovat tukeneet paikallisten opetussuunnitelmien valmistelua. Ohjauksen ja koulutuksen koetaan selkeyttäneen opetussuunnitelmauudistuksen yleisiä linjauksia ja muutoksia.

– Esi- ja perusopetuksen kehittämisen tueksi tarvittaisiin kuitenkin enemmän käytännönläheisiä ja kohdennettuja koulutuksia, ja opetussuunnitelmien perusteiden keskeisiä käsitteitä tulisi konkreettisemmin sitoa käytäntöön, toteaa arviointiasiantuntija Jaana Saarinen.

Monialaisista oppimiskokonaisuuksista positiivisia kokemuksia

Opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista edistävät esi- ja perusopetuksessa eniten opettajien välinen yhteistyö sekä henkilöstön muutosvalmius. Tavoitteiden saavuttamista estävät tekijät ovat osittain samoja kuin edistävät tekijät: tavoitteiden saavuttamista vastaajien mukaan estävät tilat ja resurssit, muutosta haittaava ilmapiiri ja asenteet sekä esiopetuksessa myös kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien vähyys.

– Opetussuunnitelmien uudistukset eivät siirry sormia napauttamalla käytäntöön. Sekä opetussuunnitelmien valmistelu että käyttöönotto ovat prosesseja, jotka vaativat aikaa, hyvää suunnittelua ja eri toimijoiden osallistamista. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat lisänneet yhteistyötä ja kokemukset niistä ovat positiivisia, kertoo arviointiasiantuntija Salla Venäläinen.

Laaja arviointiaineisto kerättiin vuosi OPSin käyttöönoton jälkeen

Tammikuussa 2019 julkaistavassa arvioinnissa on osallistettu erittäin laajasti esi- ja perusopetuksen järjestäjiä, kouluja ja esiopetusyksiköitä. Arviointiaineisto on kerätty syksyllä 2017 eli vuosi opetussuunnitelmien käyttöönoton jälkeen.

OPS-arviointi 2016–2020 toteutetaan Karvissa neljänä osahankkeena. Ensimmäisen osahankkeen raportissa on tarkasteltu koulutuksen ohjausjärjestelmän toimivuutta sekä opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Seuraavissa osahankkeissa tarkastellaan opetussuunnitelmien keskeisten sisältöjen, kuten laaja-alaisen osaamisen, toteutumista esiopetusyksiköissä ja kouluissa. Lopuksi OPS-arvioinnissa tehdään yhteenveto eri osahankkeiden tuloksista.