Lukion aloittavien opiskelijoiden osaamistaso ennakoi vahvasti ylioppilaskokeen tuloksia. Oppilaiden osaamisessa on vanhempien koulutustaustasta juontuvia pysyviä eroja, joita koulutusjärjestelmä ei näytä tasaavan. Tyttöjen äidinkielen ylioppilaskoetulokset ovat poikia merkitsevästi paremmat, vaikka oppilaiden lähtötaso perusopetuksen päättövaiheessa otettaisiin huomioon.
Kirjoitustaito on kansalaistaito, mutta se on jäänyt kansainvälisten PISA-tulosten vuoksi lukutaitokeskustelun varjoon. Perusopetuksen päättövaiheessa taitoerot ja sukupuolten väliset osaamiserot kirjoittamisessa ovat suuret ja oppimistulosarviointien mukaan jopa kasvussa.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) uudessa arvioinnissa on vertailtu samojen oppilaiden menestymistä perusopetuksen päättövaiheen äidinkielen (suomi) ja kirjallisuuden oppimistulosarvioinnissa vuonna 2014 ja äidinkielen ylioppilaskokeessa vuoden 2017 keväällä. Arvioinnissa selvitettiin, mitä osaamisen eroille tapahtuu oppilaiden varttuessa ja missä määrin perusopetuksessa saavutettu osaaminen ennustaa ylioppilaskokeen tuloksia.
Perusopetuksen päättövaiheen osaamistaso ennakoi, mutta ei määrää abiturientin ylioppilaskoemenestystä
Oppimistulosarvioinnissa osoitettu osaamistaso ja siinä ilmoitettu äidinkielen viimeisin arvosana selittivät yhdessä reilun kolmasosan oppilaan äidinkielen ylioppilaskokeen tuloksesta. Yhteys yhdeksännen luokan osaamisen ja ylioppilaskoemenestyksen välillä on siis tilastollisesti merkitsevä ja vahva, muttei kuitenkaan lukkoon lyöty: ylioppilaskokeessa suuri osa opiskelijoista joko paransi tai heikensi sijoitustaan oppimistulosarviointiin verrattuna.
Opiskelijoiden lähtötasolla on vahva yhteys ylioppilaskokeen tuloksiin
Merkittävä osuus lukioiden välisistä eroista ylioppilaskokeessa, ainakin äidinkielessä ja kirjallisuudessa, on seurausta oppilaiden osaamiseroista jo lukion alkuvaiheessa: perusopetuksen oppimistulosarvioinnin osaamistaso ja viimeisin äidinkielen arvosana selittivät lähes puolet yksittäisen lukion ylioppilaskoemenestyksestä.
– Näin ollen lukioiden ranking-listaukset ovat ongelmallisia. Jos paremmuusjärjestyksien laatimista pidetään ylipäätään tarpeellisena, laskelmissa on syytä ottaa huomioon opiskelijoiden lähtötaso, toteaa erikoisasiantuntija Jukka Marjanen.
Sukupuolten osaamisero tasoittuu vain hieman äidinkielen ylioppilaskokeessa
Perusopetuksen päättövaiheen oppimistulosarvioinnissa vuonna 2014 tyttöjen ja poikien välinen ero kirjoitustehtävissä oli varsin suuri – tyttöjen hyväksi.
Abiturienttipoikien suhteellinen osuus korkeimmissa pistemäärissä oli hieman suurempi ja heikommissa pistemäärissä hieman pienempi kuin perusopetuksen oppimistulosarvioinnissa. Vaikka poikien suhteellinen asema näyttää hieman vahvistuvan tyttöihin nähden, tytöt saavat äidinkielen ylioppilaskokeessa keskimäärin parempia tuloksia kuin pojat. Sukupuolten välinen osaamisero tasoittuu vain hieman: perusopetuksen oppimistulosten vaihtelusta sukupuoli selitti 15 %, kun taas äidinkielen ylioppilaskokeen tulosten vaihtelusta sukupuoli selitti 9 %.
Asenteet ja osaaminen ruokkivat toisiaan
Tytöt suhtautuvat perusopetuksen päättövaiheessa poikia myönteisemmin äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun, mikä näkyy myös tuloksissa. Yksittäin tarkasteltuna asenteet selittävät noin kolmasosan tyttöjen ja poikien välisistä oppimistulosten osaamiserosta, mikä osoittaa asenteiden ja osaamisen vahvan yhteyden.
Sukupuolten välinen suuri ero kirjoitustaidossa ei näytä juuri kaventuvan iän karttuessa, vaikka joukossa on myös niitä, joiden taidot vaikuttavat kehittyneen lukion myötä.
– Onko mahdollista ajatella niin, että voimakkaiden asenteiden muodostuminen tiettyjä oppiaineita kohtaan on oppimistulos, joka vaikuttaa paitsi siihen, miten oppilas sitoutuu esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun, myös siihen, miten hän ajan myötä kaventaa tai laajentaa omia tulevaisuuden mahdollisuuksiaan? aprikoi yksikön päällikkö Elina Harjunen.
Vanhempien koulutustaustasta juontuu pysyviä eroja
Oppilaiden osaamisessa on vanhempien ylioppilastaustasta juontuvia pysyviä eroja, joita koulutusjärjestelmä ei näytä tasaavan. Ylioppilastutukinnon suorittaneiden vanhempien lapset menestyivät niin 9. vuosiluokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosarvioinnissa kuin äidinkielen ylioppilaskokeessakin keskimäärin paremmin kuin ylioppilastutkinnon suorittamattomien vanhempien lapset.
Huomionarvoista on kuitenkin se, että vanhempien ylioppilastaustaan liittyvä pienehkö ero on olemassa jo perusopetuksen päättövaiheessa, eikä se enää kasva lukion päättövaiheeseen tultaessa.
Miten katkaista eriarvoistuminen? Kolme kehittämisehdotusta
Ensimmäinen ehdotus koskee asenteisiin vaikuttamista: sen huomioimista, etteivät ainakaan kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset ja muut aikuiset vahvistaisi omilla toimillaan sukupuolittuneita asenteita lukemista ja kirjoittamista sekä ylipäätään äidinkielen opiskelua kohtaan.
Toiseksi, oppiaineen arviointia suositellaan kehittämään niin, että sukupuolesta riippumatta oppilas saa sen avulla ohjausta ja kannustusta sekä eväitä realistiseen itsearviointiin. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaiden osaamista tulee arvioida kriteeriperustaisesti, samoin perustein.
Kolmanneksi, koulujärjestelmän tulisi taata kaikille lapsille ja nuorille mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvaa omaan potentiaaliinsa.
– Tämä toteutunee niin sosioekonomisesti kuin alueellisestikin tasapuolisemmin kerhotoiminnan ja valinnaisaineiden sekä riittävän koulunkäynnin tuen kautta kuin erikoisluokkien avulla, jotka tahtovat painottua suuriin kaupunkeihin ja niihin oppilaisiin, joille jo koti ja elinympäristö tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia ilman kouluakin, Harjunen toteaa.
Lisätietoja:
Yleissivistävän ja varhaiskasvatuksen osaamisyksikön päällikkö Elina Harjunen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5506
Erikoisasiantuntija Jukka Marjanen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5559
Raportti: Äidinkielen pieni pitkittäisarviointi 2014–2017
Tiivistelmä: Äidinkielen pieni pitkittäisarviointi
Ljus Lucia-dag!
