Osaamiserojen kasvaminen, opiskelijahuollon saatavuus, opinto-ohjaus ja arviointi opintopolun nivelvaiheissa ovat nousseet viime vuosien arvioinneissa tärkeiksi teemoiksi, jotka vaikuttavat koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen. Karvin uudessa tiivistelmäjulkaisussa esitetään kansallisten arviointien keskeisimmät tulokset varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) uusi julkaisu Kannatteleeko koulutus? sisältää runsaasti arviointeihin perustuvaa tuoretta tietoa ja havainnollistavia kuvioita. Koulutusjärjestelmän vahvuuksien ja kipukohtien lisäksi julkaisu tarjoaa kehittämissuosituksia, temaattisen yhteenvedon sekä kansainvälistä vertailutietoa.
Yhteenveto antaa välineitä niin faktojen tarkistamiseen kuin kokonaisvaltaisempaan pohdintaan suomalaisen koulutusjärjestelmän tilasta. Julkaisulla Karvi tahtoo tukea tietoon perustuvaa koulutuspoliittista keskustelua ja päätöksentekoa paikallisesti ja valtakunnallisesti.
Koulutus on osa yhteiskunnallista muutosta
Koulutusjärjestelmä saatetaan usein mieltää irralliseksi muusta yhteiskunnasta, ja sen koetaan reagoivan hitaasti muutoksiin. Yhteiskunnan tarpeisiin liittyvät taidot ovat kuitenkin vahvistuneet monilla koulutusasteilla.
Esimerkiksi lukioissa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa entistä enemmän ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat hallitsevat kestävän kehityksen taidot. Lisäksi useilla koulutusasteilla tuetaan maahanmuuttajien integroitumista, ja koulutuksen sidos työelämään on vahvistunut.
Useat tekijät uhkaavat yhdenvertaisuutta
Koulutusjärjestelmän suurin kipukohta on eriarvoistuminen, jota havaittiin arvioinneissa lähes kaikilla koulutusasteilla. Oppilaiden ja opiskelijoiden erot osaamisessa vaikuttavat pikemminkin kasvavan kuin kaventuvan kouluvuosien lisääntymisen myötä. Osaamisen eroja selittävät sukupuoli ja asenteet, mutta myös vanhempien koulutustausta.
Lisäksi koulutuksellisen tasa-arvon saavuttamisessa on haasteita kielivähemmistöjen osalta perusopetuksessa. Myös maahanmuuttajien osaamisen kehittymistä ja integroitumista koulutukseen tulisi tukea enemmän. Ammatillisissa opinnoissa sekä perusopetuksen nivelvaiheissa erot arviointikäytänteissä asettavat oppijat eriarvoiseen asemaan.
Opiskelijahuolto ja oppijan huomioiminen toteutuvat epätasaisesti eri koulutusasteilla
Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa vahvuudeksi nousee lapsen ja oppijan huomiointi. Yleissivistävässä koulutuksessa oppilas- ja opiskelijahuollon saatavuus sekä opiskeluhuollon toimintatapojen selkiytyminen ovat parantuneet. Suurin osa oppijoista ja opettajista viihtyy koulussa hyvin ja kokee työrauhan olevan riittävällä tasolla. Koulujen tulee kuitenkin edelleen panostaa kiusaamisen ja oppilaiden yksinäisyyden ehkäisyyn.
Ammatillisen ja korkeakoulutuksen osalta opiskelijoiden huomioimisessa on kuitenkin kehitettävää. Ammatillisen koulutuksen opiskeluhuolto ei ole riittävän ennakoivaa ja yhteisöllistä, ja korkeakoulutuksessa opiskelijoita tulisi osallistaa enemmän yhteiseen kehittämiseen.
Jatkuvan oppimisen edistämistyö on alkanut, mutta opintojen nivelvaiheissa on vielä haasteita
Kaikille avoin varhaiskasvatus tukee tasavertaista koulupolun aloittamista. Haasteita koulupolun aikaiselle ohjaukselle ja arvioinnille tuovat valinnaisuuden lisääntyminen ja yksilölliset oppimispolut erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa. Arviointitulosten mukaan opinto-ohjausta tulisi kehittää muun muassa lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.
Oppilaitokset tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä esimerkiksi yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Tämä edistää oppimisen ja työelämän sidosta sekä laaja-alaista oppimista sekä tukee jatkuvan oppimisen tavoitteita. Yhteistyö ja yhteisölliset toimintatavat mielletään voimavarana sekä mielekkäinä ja toimivina kehittämisen muotoina.
Laadunhallinta- ja itsearviointijärjestelmien tasoissa on eroja
Koulutusasteiden välillä on suuria eroja laadunarvioinnin ja itsearvioinnin tasoissa ja toteuttamisessa. Esimerkiksi korkeakoulutuksessa on toimivat ja vakiintuneet laadunarvioinnin käytänteet, mutta yleissivistävässä opetuksessa tarvitaan edelleen tukea laatutyön systematisoimiseksi. Varhaiskasvatuksessa on otettu ensiaskeleita laadun indikaattoreiden käyttöönotossa.
Kannatteleeko koulutus? – Yhteenveto suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista ja kipukohdista
Katso myös:
Diasarja yhteenvetojulkaisusta (pdf-tiedosto)
Ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä koulutuksen tilasta:
Ammatillisen koulutuksen oppimistulosarvioinnit, Paula Kilpeläinen:
Ammatillisen koulutuksen kehittämiskohteet, Veera Hakamäki-Stylman:
Lisätietoja:
arviointiasiantuntija Hanna Väätäinen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus,
029 5335568, hanna.vaatainen@karvi.fi
Ljus Lucia-dag!
