Hevostalouden osaaminen hyvää tai kiitettävää – työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisessa kehitettävää

Suvi Skantz

Hevostalouden perustutkinnossa opiskelijoiden yleisin arvosana oli hyvä. Koulutuksen järjestäjät tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja työelämäläheisyyden kehittäminen on hyvin käynnissä. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämiselle on kuitenkin tarvetta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut hevostalouden perustutkinnon oppimistuloksia. Arviointiaineisto koottiin näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta aineistosta. Arvioinnissa oli mukana noin 340 opiskelijaa ja kaikki 8 kyseistä tutkintoa tarjoavaa koulutuksen järjestäjää. Arvioinnin tulokset julkaistaan 15.4.2019.

Ammatillinen osaaminen keskimäärin hyvää tai kiitettävää, näyttötoiminnan laadussa eroja

Näyttöjen arvosanojen valossa tarkasteltuna hevostalouden osaaminen on keskimäärin hyvää tai kiitettävää. Kaikista arvosanoista kiitettäviä oli 45 %, hyviä 48 % ja tyydyttäviä 7 %. Arvosanoissa ei ollut suuria eroja koulutuksen järjestäjien välillä, toisin kuin näyttötoiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Työelämässä toteutetuista näytöistä saatiin parempia arvosanoja kuin oppilaitosnäytöistä. Arvosanoissa oli myös melko paljon eroja opiskelijoiden välillä. Tälläkin alalla on nähtävissä polarisaatiota huippujen ja heikompien opiskelijoiden välillä.

Koulutuksen työelämäläheisyyden kehittäminen käynnissä ­– työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisessa kehitettävää

Hevostalouden perustutkinnossa ammatillisen koulutuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisessa työelämäläheisyydessä oli arviointiaineiston perusteella vielä kehitettävää. Vain reilu viidennes hevostalouden näytöistä oli suoritettu työpaikoilla. Oppilaitosnäytöissä oli kuitenkin melko usein työelämän edustaja mukana. Arvioinnissa nousi selvästi esiin myös tarve työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämiselle.

– On kuitenkin huomioitava, että aineistonkeruun päätyttyä koulutuksen järjestäjien osalta on tehty paljon työtä työelämäläheisyyden lisäämiseksi. Arvioinnissa mukana olleiden asiantuntijaopettajien mukaan työelämänäyttöjen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa jo jonkin aikaa, ja työelämäyhteistyö kehittyy ja syventyy koko ajan, arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman korostaa.

Yhteistyölle hyvät edellytykset tulevaisuudessakin

Osaamisperusteisuus toteutuu koulutuksen järjestäjien mukaan keskimäärin hyvin, mikä tukee reformin mukaisen koulutuksen toteuttamista. Koulutuksen järjestäjät tekevät hevosalalla myös paljon yhteistyötä keskenään ja jakavat olemassa olevia hyviä käytänteitä.

– Hevosala poikkeaa monista muista aloista siinä, että koulutuksen järjestäjiä on vähän ja oppilaitokset ovat keskittyneet nimenomaan kyseiseen tutkintoon. Tämä antaa hyvät edellytykset yhteistyöhön, vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen koulutuksen järjestäjien välillä. Vakiintuneita työelämäyhteistyöverkostoja luomalla ja ylläpitämällä voidaan kehittää tehokkaasti myös työelämäosaamista, Hakamäki-Stylman toteaa.

Hevostalouden perustutkinnossa voi erikoistua hevosten hoitamiseen tai ratsastuksen ohjaamiseen. Alan perustehtäviä ovat hevosten kasvatus, hoito, valmennus ja hevosten käyttö erilaisiin urheilun ja vapaa-ajanvieton muotoihin. Suomalainen hevosalan osaaminen on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjesti 29.4.2019 hevostalouden oppimistuloksia käsittelevän webinaarin, jossa koulutuksen järjestäjillä ja työelämän edustajilla oli mahdollisuus vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen.

Webinaarin diat:
Hevostalouden webinaari 29.4.2019

Raportti:
Hakamäki-Stylman, V. Ammatillinen osaaminen hevostalouden perustutkinnossa. Julkaisut 9:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja:
arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman, puh. 029 533 5555, etunimi.sukunimi@karvi.fi
arviointineuvos Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi