Kauneudenhoitoala on vetovoimainen ja sen tuottama osaaminen erinomaista – oppilaitosten ja työpaikkojen välisessä yhteistyössä kehitettävää

Ammatillinen koulutus Suvi Skantz

Kauneudenhoitoalan perustutkinnossa opiskelijoiden yleisin arvosana oli kiitettävä. Enemmistöllä järjestäjistä työpaikka on keskeinen oppimisympäristö, mutta oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut kauneudenhoitoalan perustutkinnon oppimistuloksia. Arviointiaineisto koottiin näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta aineistosta. Arvioinnissa oli mukana noin 770 opiskelijaa ja 29 koulutuksen järjestäjää.

Ammatillinen osaaminen erinomaista

Näyttöjen arvosanojen valossa tarkasteltuna kauneudenhoitoalan osaaminen on keskimäärin kiitettävää. Kiitettävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista oli 52 %, hyvien 42 % ja tyydyttävien 6%. Arvosanoissa oli eroja koulutuksen järjestäjien, alueiden ja kielen välillä. Työelämässä toteutetuista näytöistä saatiin parempia arvosanoja kuin oppilaitosnäytöistä.

Koulutuksen työelämäläheisyydessä on kehitettävää

Ammatillisen koulutuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisessa työelämäläheisyydessä on vielä kehitettävää, sillä vain noin puolet näytöistä toteutettiin aidoissa työelämän tilanteissa. Työelämälähtöisyydessä on lisäksi suurta variaatiota järjestäjin välillä. Noin joka viidennellä järjestäjällä lähes kaikki näytöt suoritettiin työpaikalla, ja noin puolella järjestäjistä oppilaitosnäyttöjä oli työpaikkanäyttöjä enemmän. Oppilaitosnäyttöjä perusteltiin usein tutkinnon tavoitteiden mukaisten työpaikkojen vähäisyydellä, työpaikkojen puutteellisilla välineistöillä sekä ohjaus- ja arviointiosaamisella.

– Opiskelijan työelämätaitojen kehittymisen ja työllistymisen kannalta on tärkeää, että opiskelija saa oppilaitosympäristön lisäksi kokemusta myös aidoissa työpaikoissa suoritetuista näytöistä ja työelämän arvion osaamisesta, arviointineuvos Paula Kilpeläinen toteaa.

Kilpeläisen mukaan työelämä tulisi myös sitouttaa nykyistä vahvemmin mukaan koulutuksen toteuttamiseen, sillä aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu työpaikkojen ja oppilaitosten välillä kehittäisi sekä koulutusta että työelämää.

Näyttöjen laatuun ja arvioinnin luotettavuuteen kiinnitettävä enemmän huomiota

Arvioinnissa nousi selvästi esiin myös tarve työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämiselle. Vaikka noin joka kolmas työpaikkaohjaaja oli koulutettu näytön ohjaukseen ja arviointiin, oli koulutettujen työpaikkaohjaajien määrässä suurta vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä. Näyttöjen sisällön analyysin mukaan enemmistö näytöistä (55 %) oli liian helppoja tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin nähden.

Jatkossa tuleekin varmistaa, että näytöt suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa ja erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tavoitteiden mukaisen osaamisen hankkimisen sekä näyttöjen toteuttamisen laajoina työelämän toimintakokonaisuuksina.

–Lisäksi koulutuksen järjestäjien tulisi tiivistää yhteistyötä näyttöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisessa ja hyödyntää niissä hyviä käytänteitä. Tämä osaltaan edistäisi näyttöjen ja arvioinnin tasalaatuisuutta opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjien välillä, Kilpeläinen toteaa.

Koulutuksella hyvät tulevaisuudennäkymät

Kauneudenhoitoalalla on hyvät edellytykset vastata uuden ammatillisen koulutuksen haasteisiin, sillä yksilölliset opintopolut sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutuvat hyvin koulutuksessa. Lisäksi kauneudenhoitoala on vetovoimainen ja alalle on riittänyt hyvin opiskelijoita.

Hiusalan ja kauneudenhoitoalan perustutkinnot yhdistyivät 1.8.2018 alkaen hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoksi. Uudet tutkinnon perusteet luovat hyvät edellytykset yhteistyön tiivistämiseen ja yhteistyömuotojen kehittämiseen oppilaitosten ja työpaikkojen välillä.

Raportti:
Kilpeläinen, P. Ammatillinen osaaminen kauneudenhoitoalan perustutkinnossa. Julkaisut 10:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja:
arviointineuvos Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi