Seitsemäsluokkalaiset ovat hyviä englannissa, osalla kuitenkin haasteita

Suvi Skantz

Oppilailla on hyvä englannin kielen taito heidän siirtyessään alakoulusta yläkouluun. Suurin osa oppilaista saavuttaa 6. luokan lopussa englannin osaamiselle määritellyn hyvän osaamisen tason. Osaamista selittävät eniten englannin harrastaminen vapaa-ajalla, huoltajien korkeakoulutausta ja koulun opetuskieli.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi syyskuussa 2018 A-englannin oppimistuloksia 7. luokan alussa.

Vahvin taito oli kuullun ymmärtäminen, jossa hyvän osaamisen saavutti 70 % oppilaista. Luetun ymmärtämisessä hyvään osaamiseen ylsi 59 %, puhumisessa 53 % ja kirjoittamisessa 52 % oppilaista. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut suuria eroja. Vaikka oppilaiden osaaminen oli keskimäärin hyvää, kaikki neljä osataitoa tehneistä oppilaista vajaa viidennes ei yltänyt hyvään osaamiseen missään osataidossa.

Alueittain tarkasteltuna Etelä-Suomen oppilaat menestyivät muiden AVI-alueiden oppilaita aavistuksen verran paremmin kaikissa osataidoissa. Myös kaupunkikoulujen oppilaiden osaaminen oli hieman parempaa kuin taajaan asutuissa kunnissa ja maaseudulla.

Puhumistehtävät jännittivät oppilaita

Kaikki oppilaat tekivät 3 puhumistehtävää. Oppilaiden ja opettajien antaman palautteen perusteella oppilaita jännitti mikrofoniin yksin puhuminen muiden oppilaiden läsnä ollessa.

– Puhumisrohkeuden lisäämiseen tulisi englannin oppitunneilla panostaa huomattavasti enemmän. Opettajilta saadun palautteen perusteella puhumissuoritusten arviointi oli kaikkein työläin osa arviointia. Opettajien täydennyskoulutusta kriteeriperusteisesta arviointiosaamisesta tulisikin lisätä, toteaa projektipäällikkö Marita Härmälä.

Englannin käyttäminen vapaa-ajalla, huoltajien korkeakoulutausta ja koulun opetuskieli yhteydessä parempiin tuloksiin

Englannin käyttäminen vapaa-ajalla selitti vahvimmin oppilaiden osaamista. Kielitaitoa paransi erityisesti ymmärtämiseen keskittyvä englannin kielen käyttö, kuten musiikin kuuntelu, elokuvien/videoklippien katselu tai pelaaminen.

Oppilaiden osaamista kaikissa osataidoissa selitti lisäksi äidin korkeakoulutausta. Yhteys oli voimakkain kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävissä. Myös isän koulutustausta näkyi tuloksissa jonkin verran, selvimmin puhumisessa ja kirjoittamisessa.

Kolmas englannin kielen osaamiseen yhteydessä ollut tekijä oli koulun opetuskieli. Se, kävikö oppilas suomen- vai ruotsinkielistä koulua, näkyi vahvimmin hänen puhumistaidoissaan. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat saivat kaikissa osataidoissa noin puoli taitotasoa korkeampia tuloksia. Kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävissä lähes kolmannes suomenkielisten koulujen oppilaista jäi hyvän osaamisen alapuolelle. Sillä, oliko oppilaan ensikieli joku muu kuin suomi tai ruotsi, ei ollut juurikaan yhteyttä oppilaan osaamiseen.

Oppilailla on myönteiset käsitykset englannin hyödyllisyydestä, sen opiskelusta ja omasta osaamisestaan

Tytöt kokevat englannin kielen jonkin verran hyödyllisemmäksi kuin pojat. Pojat puolestaan uskovat omaan osaamiseensa tyttöjä enemmän.

– Opettajat kokivat arvioinnin mielenkiintoisena, vaikkakin työläänä prosessina. Oppilaille tehtäviin vastaaminen tietokoneella näytti olevan mieluisaa. Arviointi toimii tärkeänä suunnannäyttäjänä perusopetuksen kielten kokeiden digitalisoinnin kehittämisessä ja sen haasteissa. Arvioinnin tulokset antavat myös paljon hyödyllisiä eväitä kieltenopetuksen kehittämiseen, toteaa Eveliina Bovellan, englannin ja saksan kielen lehtori (Rajalan koulu, Kuopio). Bovellan oli mukana arvioinnissa tehtävien laatijana, asiantuntijaryhmän jäsenenä sekä tehtävien esikokeilijana.

Millaisiin toimiin arvioinnin tulokset antavat aihetta?

Ensinnäkin tulee pohtia kielenopetuksen varhentamisen vaikutuksia 6. luokan A-englannin hyvän osaamisen taitotasoon. Toiseksi tulee kiinnittää huomiota niiden oppilaiden tukemiseen, joilla on jo yläkoulun alkuvaiheessa vaikeuksia englannissa. Kolmanneksi englannin arviointikäytänteitä tulee monipuolistaa niin, että myös koulun ulkopuolinen harrastaminen saadaan arvioinnissa näkyväksi.

– Osallistujat: 4 076 suomenkielistä ja 557 ruotsinkielistä oppilasta (116 suomenkielisestä ja 16 ruotsinkielisestä koulusta).

– Arviointi toteutettiin digitaalisesti.

– Oppilaiden kielitaitoa arvioitiin kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävillä sekä puhumis- ja kirjoittamistehtävillä.

– Arviointi perustuu Eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen, jossa taitotaso A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe) vastaa kouluarvosanaa 8.


Lisätietoja:
Projektipäällikkö Marita Härmälä, puh. 029 533 5560, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Raportti:
Härmälä, M., Huhtanen, M., Puukko, M. ja Marjanen, J. 2019. A-englannin oppimistulokset 7. vuosiluokan alussa 2018. Julkaisut 13:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Tiivistelmäjulkaisu:
A-englannin oppimistulokset 7. vuosiluokan alussa 2018. Tiivistelmät 9:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.