Karvi selvitti maahanmuuttajien koulutuksen hyviä käytäntöjä – inkluusio tukee koulutukseen integroitumista

Maahanmuuttajien integroitumista koulutukseen ja yhteiskuntaan halutaan tukea, mutta konkreettisia keinoja integraation edistämiseksi on ollut käytössä hajanaisesti. Karvi on selvittänyt integroitumista tukevia hyviä käytäntöjä kansainvälisesti, jotta maahanmuuttajien koulutusjärjestelmään integroitumista voitaisiin edistää. Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi erilaiset yksilöllistä tukea tarjoavat verkkopalvelut sekä koulukseen ja työelämään integroitumista edistävät harjoitukset.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuosina 2016–2018 toteuttamassa arvioinnissa selvitettiin maahanmuuttajien koulutusjärjestelmään integroitumisen hyviä käytäntöjä. Selvityksen kohderyhmänä olivat erityisesti 14–21-vuotiaat ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat. Kansainvälisiä hyviä käytäntöjä kartoitettiin Englannista, Irlannista, Norjasta, Saksasta ja Skotlannista.

Arvioinnin alussa tehtiin tarvekartoitus keskeisimmistä koulutusjärjestelmään integroitumisen haasteista. Tarvekartoituksen perusteella arvioinnissa keskityttiin neljään teemaan: koulun ja oppilaitoksen johtamiskäytänteisiin, perus- ja toisen asteen nivelvaiheeseen, oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa maahan tulleiden oppijoiden koulupolkujen haasteisiin sekä kotoutumiskoulutukseen.

Yksilöllinen tuki, ohjaus ja koulun hyvä ilmapiiri kannustavat jatkamaan opintoja

Kansainväliset hyvät käytännöt osoittavat, että koulutuksessa ja kotoutumiseen tähtäävissä toiminnoissa tärkeää on se, että jokaisen oppijan halutaan ja katsotaan kuuluvan oppimisympäristöönsä.

Osallisuutta tukevat onnistuneet palvelut ja koulutusmuodot eivät ole erillisiä saarekkeita vaan niveltyvät osaksi oppijan polkua. Esimerkiksi Norjassa tuetaan koulussa tapahtuvaa opetusta tarjoamalla Tema Morsmål -verkkoportaalissa oppimisresursseja eri teemoista ja oppiaineista 15 eri kielellä. Lisäksi virtuaalioppimisympäristö Flexible learning tarjoaa opetusta, oppimateriaaleja sekä keskustelumahdollisuuden kaksikielisen opettajan kanssa.

Perusopetuksen päättövaiheessa ja nuorina aikuisina maahan muuttaneet tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea

Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla uhka jäädä koulujärjestelmän tai koko yhteiskunnan ulkopuolelle on kantaväestön nuoria suurempi. Tämän vuoksi heidän osallistumistaan koulutukseen pitää tukea.

Englannissa on kehitetty erilaisia keinoja tukea oppijoita koulutuksen siirtymissä ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Esimerkiksi peruskoulun päättäville nuorille suunnatussa ASDAN -ohjelmassa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, itsenäistymistä sekä valintojen ja ratkaisujen tekemistä. Harjoitukset edistävät toisen asteen koulutukseen ja myöhemmin työelämään integroitumista. Irlannissa puolestaan ilman huoltajaa maahan tulleille turvapaikanhakijoille on kehitetty Refugee Access Programme -koulutusohjelma, jonka avulla madalletaan kynnystä siirtyä valtavirtakoulutukseen ja integroitua yhteiskuntaan.

Vahva johtajuus ja yhteinen visio tuottavat tuloksia

Arvioinnin perusteella koulutuspolitiikan ja koulutuksen johtamisen näkökulmasta inklusiivisuudella on suuri rooli integraation tukemisessa. Esimerkiksi Skotlannissa opettajien ja heidän kanssaan työskentelevien asenteisiin on vaikuttanut kansallinen käsitys siitä, että maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen on tärkeää.

– Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden opetukseen tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja ja yksilöllistä näkökulmaa. Koulutuksen ja koulun toimintakulttuurin tulisi kuitenkin olla kaikkia oppijoita osallistavaa ja johtamisen ja opettamisen yhteisvastuullista, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos Katri Kuukka.

Yhteisymmärrys ja yhteisvastuu korostuvat

Vaikka hyviä käytäntöjä on paljon sekä Suomessa että maailmalla, ne saattavat olla hajallaan. Lisäksi toimivat käytännöt ovat aina kontekstisidonnaisia, eli ne eivät välttämättä toimi kaikissa tilanteissa.

­– Yhtä avainta onnistuneeseen koulutukseen integroitumiseen ei ole, Kuukka muistuttaa. Koulutukselliset siirtymät ja siirtyminen työelämään ovat tulevaisuudessakin maahanmuuttajien integroitumiseen onnistumisessa keskeisiä, ja niihin liittyviä käytäntöjä tulee päivittää ja levittää.

Karvin tekemässä selvityksessä ilmeni, että integraatiota tukevien sidosryhmien merkitys on suuri. Lisäksi toiminnan vision on oltava yhteisesti hyväksytty ja kaikkien toimijoiden jaettavissa.

Arviointiraportti:
Tiellä parempaan: Maahanmuuttajien koulutukseen integroitumisen hyviä käytäntöjä

Lisätietoja:
Arviointiryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos Katri Kuukka, puh. 029 533 1445, katri.kuukka@oph.fi
Arviointiasiantuntija Mika Puukko, puh. 029 533 5522, mika.puukko@karvi.fi

Arviointihankkeen yhteydessä toteutettiin selvitys ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämästä korkeakouluopintoihin valmentavasta koulutuksesta vuosina 2010–2017 (Lepola, 2017). Selvityksen tulokset ovat luettavissa arviointiraportista.

Maahanmuuttajien integroitumiseen liittyvät arvioinnit jatkuvat Karvissa. Käynnissä olevasta Maahanmuuttajat korkeakoulutuksessa -arvioinnista lisää hankkeen verkkosivuilla.

Sulje