Quality Audit Network (QAN) eli korkeakouluja auditoivien maiden verkosto on julkaissut vertailuraportin Trends in quality audits. Raportti nostaa esiin eurooppalaisia korkeakoulutuksen ulkoisen arvioinnin ajankohtaisia ja tulevia trendejä. Raportti perustuu QAN-verkostoon kuuluville arviointiyksiköille vuonna 2018 tehtyyn kyselyyn.
Tällä hetkellä verkostoon kuuluu 12 maata ja 13 arviointiyksikköä: Alankomaat, Englanti, Espanja, Irlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Skotlanti, Sveitsi, Suomi ja Tanska. Suomen edustajana Karvi osallistuu aktiivisesti verkoston toiminnan suunnitteluun ja vuosittain järjestettäviin tapaamisiin.
Raportin mukaan yhtenä kehityssuuntana on siirtyminen koulutusohjelma-arvioinneista ja -akkreditoinneista kohti korkeakoulutasoisia institutionaalisia arviointeja. Muutosten taustalla on sisäisiä ja ulkoisia syitä, joista osa liittyy kansallisiin lainsäädännön muutoksiin ja osa taas korkeakoulutuksen laadunhallintaan kohdistuviin ulkoisiin paineisiin ja eurooppalaisiin laadunhallinnan kriteereihin.
Yksi nähtävissä oleva trendi on se, että osa arviointiyksiköistä on laajentamassa arviointejaan koskemaan koulutuksen lisäksi myös muita korkeakoulujen perustehtäviä eli tutkimusta/tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta.
Useat arviointiyksiköt ovat kehittäneet uudenlaisia arviointivierailujen toteutustapoja. Samoin useiden maiden arviointimalleissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota korkeakoulujen toimintaympäristöön ja käytetään tilastotietoja laadullisten tiedonkeruiden rinnalla.
Eurooppalaisilla korkeakoulutuksen laadunhallinnan kriteereillä Standards and guidelines for quality assurance in the European Higher Education Area (ESG) on edelleen tärkeä merkitys kansallisten arviointimallien taustalla. Arviointi- ja auditointimalleissa on kuitenkin eroja riippuen kunkin maan omista kansallisista tarpeista ja korkeakoulujärjestelmän kypsyydestä. Myös arviointien kehittävyyden aste vaihtelee. Osa maista on vahvistanut arviointien kehittävyyttä, kun taas osalla korostuu entistä enemmän kontrollinäkökulma.
Suomessa korkeakoulujen auditointeja on alusta alkaen eli vuodesta 2005 asti toteutettu kehittävän arvioinnin otteella. Lisäksi Suomessa malli on jo alun perin kattanut kaikki korkeakoulujen perustehtävät. Uusina elementteinä Karvin kolmannen kierroksen auditointimallissa vuosille 2018-2024 painotetaan muun muassa osaamislähtöisyyttä, opiskelijakeskeisyyttä, uudistumista edistävää toimintakulttuuria ja esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista.
Lisätietoja:
Sirpa Moitus, sirpa.moitus(at)karvi.fi
Mirella Nordblad, mirella.nordblad(at)karvi.fi
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
