Moni maahanmuuttajaopiskelija kokee, ettei aiemmin ulkomailla hankittu korkeakoulututkinto edesauta työllistymistä Suomeen. Tämä saa heidät hakeutumaan takaisin opintoihin. Opintojen etenemisen seurantaa vaikeuttaa kuitenkin se, että korkeakoulut eivät yleensä tunnista ulkomaalaistaustaisia omana ryhmänään. Akateemisen kielitaidon kehittymistä ei tueta riittävästi.
Ulkomaalaistaustaisten korkea-asteelle potentiaalisesti siirtyvien nuorisoikäluokkien koko kasvaa tulevina vuosina, ja ennakoiva varautuminen tähän on tärkeää myös korkeakoulutuksessa. Esimerkiksi nykyään joka neljäs pääkaupunkiseudun alle kouluikäisistä on ulkomaalaistaustainen. Tätä taustaa vasten Karvi julkaisee arvioinnin ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tilanteesta korkeakouluissa.
Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan opiskelijoita, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla ja he itse ovat joko muuttaneet Suomeen tai syntyneet Suomessa. Kansainväliset opiskelijat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.
Arvioinnissa yhdistyvät tilastot ja opiskelijoiden kokemukset
Arvioinnin aineistona on sekä tilastotieto vuosilta 2012–2017 että kohderyhmän opiskelijoiden kokemuksellinen ääni. Opiskelijoiden lisäksi korkeakouluissa on kuultu sekä henkilöstöä että korkeakoulun johtoa. Arviointiryhmä vieraili 11 ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Ulkomaalaistaustaisia ei tunnisteta omana ryhmänään
Arvioinnin tuloksena on, että korkeakoulut eivät pääsääntöisesti tunnista ulkomaalaistaustaisia omana ryhmänään, eli heitä ei rekisteröidä virallisiin järjestelmiin. Tämä vaikeuttaa viestinnän, ohjauksen ja tuen kohdentamista sekä opintojen etenemisen seurantaa.
Arvioinnin mukaan opiskelijat hyötyvät positiivisesta erityiskohtelusta, jossa erityisen tuen tarpeet huomioidaan. He eivät kuitenkaan tahdo tulla leimatuiksi maahanmuuttajataustaisiksi. Korkeakoulut puolestaan korostavat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, mutta tähän ajatteluun pitäisi saada yhteensovitettua ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tuen tarpeet. Hyvänä käytäntönä näyttäytyvät esimerkiksi lisäaika tenteissä ja ylipäätään mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen koulutuspolun aikana.
Työelämäverkostoitumiseen tulee kiinnittää huomiota jo opintojen aikana
Opintojen motiivina oli usein halu työllistyä Suomeen. Moni maahanmuuttajaopiskelija koki, ettei aiemmin ulkomailla hankittu korkeakoulututkinto edesauttanut työllistymistä Suomeen, mikä näkyi hakeutumisena takaisin opintoihin.
– Vierailukäynneillä tapaamamme ulkomaalaistaustaiset opiskelijat vaikuttivat sinnikkäiltä ja määrätietoisilta. Heillä on kova motivaatio opiskeluun ja sitä myötä kiinnittyä työmarkkinoille. Kohtaamiset opiskelijoiden kanssa saivat arviointiryhmämme vakuuttuneeksi siitä, miten olennaista Suomen kaltaisen pienen maan kannalta on, että saamme kaiken osaamispotentiaalin yhteiskuntaa hyödyntämään, arvioinnin puheenjohtaja Maija Airas
Opintojen yhteyttä työelämään tuleekin lisätä. Lisäksi tulisi entisestään edistää osaamisen tunnistamista, lisätä työharjoittelumahdollisuuksia ja tarjota työelämäverkostoitumisen tukea opintojen aikana.
”S2-vaihtoehto oli helppo lukiossa, mutta kostautunut yliopistoelämässä”
Useita hyvän kielitaidon omaavia opiskelijoita oli ohjattu edeltävillä koulutusasteilla S2-opetukseen. Tämä ei ollut tukenut akateemisen kielitaidon kehittymistä.
Arvioinnissa havaittiin, että korkeakoulut eivät tunnista riittävästi ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden asiantuntijatason kielen kehittymiseen liittyviä tarpeita. Suomi toisena kielenä -kurssien lisäämisen rinnalla opiskelijoiden tulisi pystyä rakentamaan opintopolkunsa siten, että kielitaito kehittyy koko opiskeluajan osana muita akateemisia opintoja. Kyse ei ole pelkästään kielen omaksumisesta, vaan myös opiskelukulttuurin haltuunotosta. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tulisi päästä enemmän osallisiksi ja aktiivisiksi toimijoiksi yhteiseen tekemiseen korkeakouluissa, esimerkiksi mukaan erilaisiin työryhmiin ja opiskelijajärjestötoimintaan.
Arviointiryhmä kannustaa korkeakouluja huomaamaan ulkomaalaistaustaiset opiskelijat, tunnistamaan heidät osana korkeakouluyhteisöä ja havaitsemaan niitä erityiskysymyksiä, joita nämä opiskelijat kohtaavat sekä hakiessaan korkeakouluun että korkeakoulussa opiskellessaan. Arviointiryhmä kehottaa myös koulutuspoliittisia päätöksentekijöitä varmistamaan korkeakoulujen ohjauksen kautta, että ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osallisuus korkeakoulutuksessa toteutuu ja että tätä seurataan.
Lisätietoja:
Maija Airas, arviointiryhmän puheenjohtaja, p. 029 533 8588 (maija.airas@oph.fi)
projektipäälliköt Marja-Liisa Saarilammi p. 029 533 5528 (marja-liisa.saarilammi@karvi.fi) ja Hanna Väätäinen p. 029 533 5568 (hanna.vaatainen@karvi.fi).
Raportti ”Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla” on ladattavissa Karvin nettisivuilta www.karvi.fi.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
