Ohjaus perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa pääosin toimivaa – kokemukset kiusaamisesta ja oppimisen vaikeuksista kuitenkin hankaloittavat uravalintaa ja jatko-opintoihin kiinnittymistä

Esi- ja perusopetus, Lukiokoulutus, Ammatillinen koulutus Virpi Pietiläinen

Ohjausta jatko-opintoihin ja uravalintoihin on pääsääntöisesti hyvin saatavilla ja se vastaa nuorten tarpeisiin. Kuitenkin silloin, kun nuorella on vaikeuksia suunnan pohtimisessa ja valintojen tekemisessä, tukea tarvitaan enemmän, mutta sitä ei aina saa riittävästi. Karvin arviointi koulutuksen nivelvaiheesta on erityisen ajankohtainen nyt, kun Suomessa valmistellaan oppivelvollisuuden laajentamista. 

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointi kohdistui perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Nivelvaiheen koulutuksista arvioinnissa olivat mukana lisäopetus (kymppiluokka), ammatilliseen koulutuksen valmentava koulutus (VALMA), lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) ja kansanopistojen järjestämät vapaan sivistystyön pitkät opintolinjat.

Tulokset pohjautuvat lähes 500 perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjän kyselyvastauksiin. Lisäksi tietoa kerättiin yhteensä yli 15 000 ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa ja nivelvaiheen koulutuksissa aloittaneelta opiskelijalta. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia perusopetuksen ohjauksesta, hakeutu­misesta perusopetuksen jälkeisiin opintoihin sekä opintojen aloittamisesta nykyisessä opiskelu­paikassaan.

Yksilöohjaus toteutuu hyvin – silti osa jää ilman tarvitsemaansa tukea

Arviointitulosten mukaan valtaosa opiskelijoista oli saanut tarvit­semaansa henkilökohtaista ohjausta jatko-opintojen suunnitteluun perusopetuksen aikana. Myös toisella asteella ja nivelvaiheen koulutuksissa opiskelijat kokivat saaneensa opintojen alkuvaiheessa riit­tävästi tietoa opintojen tavoitteista ja sisällöistä. Enemmistö opiskelijoista koki, että heillä oli ollut tarvittaessa mahdollisuus keskustella kahden kesken ohjaajan tai opettajan kanssa opinnoistaan.

Perusopetuksessa kehittämistarpeita on kuitenkin ryhmämuotoisessa ohjauksessa ja vertaistuen hyödyntämisessä. Lisäksi digitalisaation mahdollisuuksia tulisi hyödyntää ohjauksessa systemaattisemmin niin perusopetuksessa, toisella asteella kuin nivelvaiheen koulutuksissakin.

Vaikka ohjaus toimii nivelvaiheessa pääosin hyvin, osa opiskelijoista olisi tarvinnut enemmän ohjausta.

– Erityisesti silloin, kun nuorella on vaikeuksia suunnan pohtimisessa sekä valintojen ja päätösten tekemisessä perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, tarvitaan enemmän mahdollisuuksia keskustella yksilöllisistä tarpeista ohjaajan kanssa. Myös toisella asteella ja nivelvaiheen koulutuksissa osa opiskelijoista olisi tarvinnut enemmän tukea opintoihin kiinnittymiseen, toteaa arviointineuvos Jani Goman.

Kokemukset kiusaamisesta ja oppimiseen liittyvistä vaikeuksista hankaloittavat urasuunnittelua ja opintoihin kiinnittymistä

Opiskelijat, jotka olivat peruskouluaikana joutuneet toistuvasti kiusaamisen kohteeksi tai joilla oli kokemuksia oppimiseen liittyvistä vaikeuksista, kokivat muita useammin, ettei ohjaus vastannut heidän tarpeitaan. He esimerkiksi kokivat, että heitä ei riittävästi kannustettu pohtimaan erilaisia jatko-opintovaihtoehtoja eikä ohjaajilla ollut riittävästi aikaa keskustella heidän kanssaan. Myös itsetuntemuksen sekä tiedonhankinta- ja päätöksentekotaitojen koettiin kehittyneen heikommin näiden opiskelijoiden keskuudessa.

Kokemukset kiusaamisesta ja oppimiseen liittyvistä vaikeuksista heijastuivat myös perusopetuksen jälkeisten opintojen käynnistymiseen. Esimerkiksi opiskelijaryhmään kuulumisen tunne ei ollut yhtä vahva kiusaamista tai oppimisen vaikeuksia kokeneilla kuin muilla opiskelijoilla. 

Nuoret tarvitsevat lisää tutustumismahdollisuuksia jatko-opintopaikkoihin 

Opiskelijoista suurin osa koki saaneensa peruskoulussa tarvitsemaansa tietoa opiskelusta lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Sen sijaan nivelvaiheen koulutuksista eli valmentavista ja val­mistavista koulutuksista sekä vapaan sivistystyön opinnoista tietoa tulisi antaa enemmän.

– Tämä pätee opintoihin tutustumismahdollisuuksiin. Vain harvat nivelvaiheen koulutuksissa opiskelevista olivat päässeet peruskouluaikana tutustumaan näihin koulutuksiin, toteaa arviointiasiantuntija Niina Rumpu.

Arviointiryhmä suositteleekin, että erilaisiin jatko-opintopaikkoihin liittyvää tietoa ja tutustumismahdollisuuksia lisätään.

Lisäksi arviointiryhmä suosittelee, että ohjauksen eri muotoja kehitetään, kaikki opetuksen ja koulutuksen järjestäjät laativat ohjaussuunnitelman, keinoja kiusaamisen ehkäisyyn tehostetaan ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä vahvistetaan.

 

Julkaisun nimi: 

Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – Arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa

 

Julkistamistilaisuuden tallenne: 

https://www.youtube.com/watch?v=H4BChgoR-Yk

 

Arvioinnin verkkosivut:

nivelvaiheet.karvi.fi

Lisätietoja:

Arviointineuvos Jani Goman, p. 029 533 5505, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Arviointiasiantuntija Niina Rumpu, p. 029 533 5525, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Sulje