Joustavaa ohjausta poikkeusoloissa – Etäohjauksessa on huomioitava sekä yksilölliset tarpeet että ryhmäohjauksen mahdollisuudet

Ammatillinen koulutus, Esi- ja perusopetus, Lukiokoulutus Virpi Pietiläinen

Opettajat, ohjaajat, oppijat ja vanhemmat ovat monien haasteiden edessä, kun opetusta ja ohjausta toteutetaan nyt suurimmaksi osaksi etänä. Etäohjauksessa korostuu entisestään oppijoiden oma aktiivisuus hakea ohjausta opintoihin. Tällöin ne, joilla on eniten ohjauksen tarvetta, voivat jäädä liian vähälle ohjaukselle. Toisaalta jos ohjaus toteutetaan joustavasti, lapsilla ja nuorilla voi olla pienempi kynnys kysyä neuvoa ohjaajalta.

On onni onnettomuudessa, että perusopetuksessa ohjaus jatko-opintoihin samoin kuin toisen asteen yhteisvalinta ehdittiin pääosin toteuttaa ennen poikkeustilannetta. Valinta- ja pääsykokeiden toteuttamiseen sekä valmentavien ja valmistavien koulutusten hakuun poikkeusolot kuitenkin vaikuttavat. Tilanne heijastuu vääjäämättä myös uusien opintojen käynnistymiseen.

Karvin julkaisi tammikuussa 2020 arvioinnin, jossa oli selvitetty ohjausta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa. Tulosten mukaan opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja kokivat saaneensa sitä riittävästi. Osa opiskelijoista olisi kaivannut enemmän tukea ja yksilöllisempää ohjausta.

Verkkovälitteisessä ohjauksessa on huomioitava sekä yksilölliset tarpeet että oppijoiden vertaistuki ja vuorovaikutus

Arviointitulosten mukaan niin perusopetuksessa, toisella asteella kuin nivelvaiheen koulutuksissakin teknologiaa ja digitalisaation mahdollisuuksia tulisi hyödyntää systemaattisemmin ohjauspalvelujen saata­vuuden parantamisessa.

Nyt poikkeustilanteessa hyödyntämistä joudutaan pakonkin edessä lisäämään. Keskeistä on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat yksilöllisistä tarpeista lähtevän ohjauksen, mutta samalla huomioivat vertaistuen ja vuorovaikutuksen roolin osana verkkovälitteistä ohjausta.

Osa oppijoista voi jäädä ilman riittävää ohjausta – toteutukseen tarvitaan joustavuutta

Arviointitulosten mukaan opinto-ohjaajan kanssa käytyjen keskustelujen määrällä oli positiivinen yhteys siihen, miten opiskelijat kokivat urasuunnittelutaitojensa kehittyneen peruskoulussa: mitä useammin opinto-ohjaajan kanssa oli käyty kahdenkeskisiä keskusteluja, sitä paremmaksi itsetunnon sekä tiedonhankinta- ja päätöksentekotaitojen kehittyminen koettiin. Toisaalta ne, joilla olisi eniten ohjauksen tarvetta, eivät välttämättä hakeudu ohjaukseen.

Poikkeustilanteen aikana toteutettavassa etäohjauksessa korostuu entisestään oppijoiden oma aktiivisuus hakea ohjausta. Tällöin ne, joilla on eniten ohjauksen tarvetta, voivat jäädä liian vähälle ohjaukselle. Tämä on tärkeää huomioida ohjausta järjestettäessä ja siitä tiedotettaessa. Toisaalta, jos etäohjauksen saatavuuteen kiinnitetään riittävästi huomiota ja ohjaus toteutetaan joustavasti lasten ja nuorten suosimien välineiden kautta, heillä voi olla pienempi kynnys kysyä neuvoa ohjaajalta.

Etänä toteutettavien ohjaus- ja tukipalvelujen kehittämisen kannalta meneillään oleva poikkeustilanne varmasti saa aikaan sen, että palveluja kehitetään entistä paremmiksi saatujen kokemusten perusteella.

Ohjauksen ja opiskeluhuollon palveluihin on tärkeä kiinnittää huomiota myös poikkeustilanteen aikana

Arvioinnissa havaittiin, että opiskelijat, jotka olivat peruskouluaikana joutuneet toistuvasti kiusaamisen kohteeksi tai joilla oli kokemuksia oppimiseen liittyvistä vaikeuksista, kokivat ohjauksen saatavuuden ja saavutettavuu­den sekä tarvevastaavuuden peruskouluaikana muita heikommaksi. Nämä kokemukset varjostivat myös uusien opintojen käynnistymistä peruskoulun jälkeen.

Poikkeusoloissa, joissa opetus tapahtuu vaihtoehtoisilla tavoilla, niiden oppilaiden tilanne on haasteellinen, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Opintojen ohjauksen ja opiskeluhuollon saatavuuteen on tärkeä kiinnittää huomiota myös poikkeustilanteen aikana, vaikka toteutuksen tapoja joudutaankin miettimään uudelleen, ja esimerkiksi oppilashuoltoa tulee järjestää vain siinä laajuudessa kuin se on mahdollista.

Erityisen tärkeää on huolehtia sitä, että sosiaalista yhteenkuuluvuutta vaalitaan, vaikka fyysistä kohtaamista vältetään. Kun oppilaat ja opiskelijat tuntevat kuuluvansa porukkaan, niin poikkeustilanteeseen liittyvien asioiden ja kokemusten käsittely on helpompaa.

Koko koulu ohjaa tai kaikki ohjaavat -periaate korostuu entisestään poikkeusolojen aikana. Tässä periaatteessa keskeistä on entistä tiiviimpi yhteistyö ja yhteinen vastuu lasten ja nuorten tukemisessa. Kaikilla aikuisilla on tärkeä rooli tukea ja kannustaa lapsia ja nuoria tilanteessa, jossa normaali arki muuttui hyvin nopeasti.

Poikkeusolot lisäävät eriarvoisuutta – jälkityötä tarvitaan

Kotoa saadulla tuella on tärkeä merkitys lasten ja nuorten koulutyöhön ja opiskeluun. Karvin arvioinnissa toteutetun opiskelijakyselyn mukaan valtaosa opiskelijoista koki saaneensa kotoaan tukea peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen suunnitteluun ja valintojen tekemiseen, mutta osalta tämä tuki puuttui.

Kodeissa ja perheissä arki on nyt täysin erilaista aikaisempaan verrattuna ja joissakin perheissä tilanteet voivat kärjistyä huonommiksi. Opiskeluhuollolla ja opintojen ohjauksella on merkittävä rooli oppilaiden, opiskelijoiden ja kotien tukemisessa.

Poikkeusolot menevät aikanaan ohi, mutta jälkivaikutukset voivat kouluissa ja oppilaitoksissa näkyä pitkäänkin. Osalla oppilaista ja opiskelijoista tilanteen normalisoituminen ja palautuminen poikkeustilannetta edeltävälle tasolle vaatii pidemmän ajan. Siksi on tärkeää, että moniammatillisena ja monialaisena yhteistyönä varaudutaan myös poikkeusolojen jälkihoitoon ja oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.

Lisätietoja:

Arviointineuvos Jani Goman, p. 029 533 5505, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Arviointiasiantuntija Niina Rumpu, p. 029 533 5525, etunimi.sukunimi@karvi.fi

 

Julkaisun nimi:

Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – Arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa

Sulje