Kehittävä arviointi osallistaa, tuottaa oppimista ja pyrkii vaikuttamaan – tutustu uuteen julkaisuun

Roosa Käsmä

Kehittävä arviointi on Karvin keskeinen toimintatapa, jolla on myös lainsäädännöllinen perusta. Kehittävään arviointiin liittyy olennaisesti osallistavuus, pyrkimys vaikuttavuuteen sekä myönteinen ja osallistujia arvostava toimintatapa. Nyt Karvissa on ensimmäistä kertaa koottu kehittävän arvioinnin lähtökohdat, määritelmä ja arvopohja yhteen julkaisuun. Esite julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi.

 

Tuoreella kehittävän arvioinnin esitteellä Karvi pyrkii edistämään ja vahvistamaan yhteistä ymmärrystä kehittävästä arvioinnista. Kehittävän arvioinnin toimintatavat näkyvät monipuolisesti Karvin eri arviointityypeissä, kuten oppimistulosten arvioinneissa, koulutusala-arvioinneissa, teema- ja järjestelmäarvioinneissa ja laatujärjestelmien arvioinneissa.

Kehittävä arviointi luo vaikutuksia ja vaikuttavuutta

Kehittävässä arvioinnissa arvioinnin vaiheet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne jo itsessään tuottaisivat oppimista, tiedon jakamista ja yhteisen ymmärryksen vahvistamista. Karvin kehittävän arviointitoiminnan tuotoksia ovat esimerkiksi osallistavat arviointiprosessit, arviointiraportit, itsearviointityökalut sekä analyysit ja syntee­sit koulutuksen ja koulutusjärjestelmän tilasta. Tätä materiaalia voivat hyödyntää oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä myös varhaiskasvatuksen kenttä, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja vapaan sivistystyön toimijat sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason päättäjät.

Arviointitoiminnan vaikutuksia ovat arviointitiedon ja -osaamisen tuottama ymmär­rys, ratkaisut ja päätökset sekä kehittämistoimenpiteet kansallisella ja paikallisella tasolla. Ne syntyvät arviointiprosessien aikana, hankkeiden tulosten pohjalta sekä Karvin arviointitoiminnan kokonaisuudesta.

Karvin tavoiteltu vaikuttavuus syntyy arviointitoiminnan tuottamasta tiedosta ja osaamisesta sekä näkyy muutoksina oppimisessa ja osaamisessa, yhdenvertaisuudessa sekä koulutusjärjestelmän toimivuu­dessa ja jatkuvassa kehittämisessä.

Hyödyt tunnistetaan palautteessa laaja-alaisesti

Karvin keräämä palaute osoittaa, että kehittävästä arvioinnista on ollut hyötyä oman toiminnan itsearvioinnissa ja omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa.

”On hyvin terveellistä pysähtyä arvioimaan nykytilaa ja miettiä mahdollisia parannusehdotuksia.” (Varhaiskasvatuksen opettaja)

Lisäksi palaute kertoo siitä, että koko arviointiprosessi eli itsearviointivaihe ja arviointiraportti ovat yhdessä tukeneet arviointiin osallistuvan koulutuksen järjestäjän kehittämistyötä.

Karvin keräämä palaute kertoo myös siitä, että kehittävän arvioinnin tuottama tieto tukee kansallista päätöksentekoa ja koulutuksen järjestäjien oppimista toisiltaan.

”Karvin raportti tuo esille ammatillisen koulutuksen vahvuudet ja parantamisalueet ja antaa tietoa päättäjille. Koulutuksen järjestäjä voi verrata omaa toimintaansa valtakunnallisiin vahvuuksiin ja parantamisalueisiin.” (opetus- ja kulttuuriministeriö)

Suomalainen kehittävä arviointi kiinnostaa maailmalla

Suomalainen kehittävä arviointi ja sen menetelmät ovat herättäneet paljon kansainvälistä kiinnostusta. Vaikka arviointimalli on vahvasti linkittynyt suomalaiseen luottamuksen kulttuuriin eikä sitä voi sellaisenaan täysin kopioida toiseen kulttuuriympäristöön, on kehittävän arvioinnin piirteitä mahdollista hyödyntää pienemmässäkin mittakaavassa. Näin Karvi on jo toiminutkin useissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissaan ja arvioinneissaan.

Kehittävä arviointi on suomalaisen koulutuksen arviointitoiminnan pitkäkestoinen perusta, jota voimme ylpeinä esitellä myös kansainvälisesti.

 

Kehittävä arviointi kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa

 

Lisätietoa:

 

Arviointineuvos Sirpa Moitus, p. 029 533 5518, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Arviointineuvos Päivi Kamppi, p. 029 533 5512, etunimi.sukunimi@karvi.fi

 

Sulje