Kuljetusalan ammattitutkinnon opiskelijat tyytyväisiä alan koulutukseen – teoreettisessa osaamisessa kehitettävää, digiosaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa

Roosa Käsmä

Kuljetusalan ammattitutkinnon opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä alan koulutukseen ja kokevat saaneensa koulutuksen aikana osaamista ja ammattitaitoa, jota he pystyvät hyödyntämään. Opiskelijoiden osaamisen keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi nousi työn perustana olevan teoriatiedon hallinta ja sen soveltaminen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut kuljetusalan ammattitutkinnon tuottamaa osaamista ja pedagogista toimintaa. Arviointiaineisto koostui koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden itsearvioinneista, työpaikkaohjaajien haastatteluista sekä valmiiden tietovarantojen ja aineistojen hyödyntämisestä. Arvioinnissa oli mukana noin 667 opiskelijaa ja kaikki 24 kyseistä tutkintoa järjestävää koulutuksen järjestäjää. Arvioinnin tulokset julkaistaan 3.6.2020.

Osaamisen vahvuutena ammatin perusosaaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

Arvioinnin mukaan opiskelijoiden osaamisen keskeisiä vahvuuksia ovat ammatin perusosaaminen, työturvallisuusosaaminen teoriatasolla, ajoneuvon hallinta sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Osaamisen keskeisimmät kehittämistarpeet kohdistuvat työn perustana olevan teoriatiedon hallintaan ja sen soveltamiseen, työturvallisuusasioiden soveltamiseen käytännössä sekä aikuisten digitaitoihin.

Erityisesti alan työtehtävissä tarvittavaa teoriatiedon hallintaa ja sen soveltamista käytännön työtehtävissä tulee vahvistaa. Lisäksi erityisesti aikuisten digitaitoja tulee vahvistaa, sillä alan tulevaisuuden työtehtävät edellyttävät laajaa ja monipuolista digiosaamista, toteaa arviointineuvos Paula Kilpeläinen.

Henkilökohtaistaminen toimii hyvin, mutta työpaikalla järjestettävän koulutuksen tavoitteita tulisi terävöittää

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) menettelytavat ja prosessi koettiin keskimäärin hyvin toimiviksi. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutuvat hyvin koulutuksessa. Sen sijaan työelämässä oppimisen tavoitteista ja sisällöistä, kuten työtehtävistä tulisi sopia tarkemmin yhdessä opettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa.

– Yhteinen suunnittelu tukee kaikkien osapuolten sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistaa näin osaltaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen laatua ja opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä, toteaa arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman. 

Näyttötoiminnan laatu on hyvää, vaikkakin työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisessa sekä opettajien substanssiosaamisessa on kehitettävää

Niin koulutuksen järjestäjät kuin työpaikkaohjaajat ja opiskelijatkin ovat tyytyväisiä näyttötoimintaan. Enemmistö näytöistä toteutetaan työpaikoilla aidoissa työtehtävissä ja näytöt vastaavat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia.

Pedagogisen toiminnan laadussa on kuitenkin eroja koulutuksen järjestäjien välillä etenkin resurssien kohdentamisessa opiskelijoiden ohjaukseen työpaikalla sekä työpaikkaohjaajien ja opettajien osaamisen kehittämisessä. Vaikka kriteeriperusteinen arviointi on toteutunut hyvin koulutuksessa ja opiskelijat ovat tyytyväisiä ohjaukseen työpaikoilla, kohdistuu työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamiseen kehittämistarpeita.  Erityisesti arviointikriteereihin ja ammattitaitovaatimuksiin liittyvää osaamista tulisi vahvistaa työpaikkaohjaajien osalta. Opettajien osaamisen kehittämistarpeet kohdistuvat etenkin digitaitojen ja uusien teknologioiden osaamisen vahvistamiseen.

Työpaikat suhtautuvat myönteisesti opiskelijoihin ja työelämässä oppimiseen

Työpaikat suhtautuvat pääosin myönteisesti opiskelijoihin ja työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Opiskelija on osa työyhteisöä ja hänet nähdään usein tulevana työvoimana. Opiskelijat kokivatkin oppineensa eniten juuri työpaikoilla. Arvioinnissa nousi esille, että työelämä arvostaa tulevissa työntekijöissään erityisesti oikeaa asennetta, motivaatiota, asiakaspalvelu- ja työelämätaitoja sekä halua kehittää itseään.

Kuljetusalan ammattitutkinnon uudet perusteet otettiin käyttöön vuoden 2018 alusta. Kuljetusalan ammattitutkinnosta valmistuneet työskentelevät osaamisalasta riippuen kuorma-auton- tai linja-autonkuljettajana sekä työnjohdon tehtävissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Vuosittain tutkintoa suorittaa noin 500 opiskelijaa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjestää 3.6.2020 kuljetusalan arviointia käsittelevän webinaarin, jossa koulutuksen järjestäjillä ja työelämän edustajilla on mahdollisuus vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen.

 

Raportti:

Veera Hakamäki-Stylman & Paula Kilpeläinen. Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta kuljetusalan ammattitutkinnossa. Julkaisut 9:2020. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi

 

Lisätietoja:

arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman, puh. 029 533 5555, etunimi.sukunimi@karvi.fi

arviointineuvos Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Sulje