Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset yhdenvertaisuuteen: haasteina etäopiskelun vaatimat taidot sekä oppimisen tuki ja ohjaus

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset ja haasteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen ovat samansuuntaisia eri koulutusasteilla. Keskeisimmät haasteet liittyvät oppimisen tukeen ja ohjaukseen, etäopiskelussa vaadittaviin taitoihin sekä tietoteknisiin välineisiin.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa arvioinnin, jossa selvitetään poikkeusolojen vaikutuksia tasa-arvoisiin ja yhdenvertaisiin oppimisen edellytyksiin koulutusjärjestelmän eri osissa. Arviointitietoa kerättiin kevään aikana verkkokyselyillä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rehtoreilta sekä perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöltä. Opiskelijakyselyt toteutettiin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Arviointi jatkuu syksyyn 2020, ja pidemmän aikavälin vaikutuksia seurataan jatkossa osana kansallista koulutuksen arviointisuunnitelmaa. Arvioinnin ensimmäiset tulokset julkaistaan 18.6.2020.

Arvioinnin tehtävänä on tuottaa kansallista arviointitietoa poikkeustilanteen vaikutusten suunnan ja laajuuden arvioimiseksi. Arviointikohteina ovat oppimiseen, arviointiin, tukeen ja ohjaukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset.

Perusopetuksen järjestäjien, rehtoreiden ja opettajien mukaan keskeisimmät haasteet ja vaikutukset liittyvät huoltajilta saatuun tukeen ja sen vaihtelevuuteen, etäopiskelussa tarvittaviin tietoteknisiin välineisiin sekä itseohjautuvuuteen oppimisessa. Lähiopetuksen puuttumisella arvioidaan olleen suurimmat vaikutukset yhdenvertaisuuden toteutumiseen erityisesti tukea tarvitsevien ja kielivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden keskuudessa.

Myös ammatillisessa koulutuksessa on kohdattu haasteita opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa poikkeusolojen aikana. Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä johdon mukaan eniten ongelmia on ollut työelämässä tapahtuvassa oppimisessa ja näytöissä, etäopiskeluun liittyvien valmiuksien tukemisessa sekä erityisessä tuessa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa siirtyminen etäopetukseen sujui pääosin hyvin, mutta syksyllä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointiin, opiskelijoiden saamiseen takaisin opiskelijayhteisöön sekä itseohjautuvuuden valmiuksien kehittymiseen.

Poikkeustilanne toi esiin vahvuutena suomalaisen koulutusjärjestelmän joustavuuden. Lähes koko koulutusjärjestelmä siirtyi nopeasti toimimaan digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Etäopetuksen aikana on kehitetty erilaisia opetuksen ja ohjauksen toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa. Esimerkiksi korkeakouluissa on nopeasti pystytty kehittämään virtuaalisia ohjausmuotoja.

Etäopiskelu nosti itseohjautuvuuden avaintaidoksi

Etäopiskelussa tarvittavat itseohjautuvuuden taidot ja oppimismotivaatio nousivat keskeisiksi poikkeusoloissa oppimista tukeviksi tekijöiksi.  Noin 70 % arviointiin osallistuneista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajista ja ohjaushenkilöstöstä katsoi itseohjautuvuuden ja motivaation puutteen vaikuttaneen oppimiseen jonkin verran tai paljon poikkeustilanteen aikana. Yli puolet perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajista piti palautteen antamista etäopetuksen aikana vaikeampana tai paljon vaikeampana. Perusopetuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöstä 90 % piti etäopetuksen aikaista vuorovaikutusta oppijoiden kanssa vaikeampana tai paljon vaikeampana kuin normaalioloissa.

Lukioiden opiskelijakyselyssä lähes viidesosa opiskelijoista vastasi, että heidän opiskelutaitonsa eivät riittäneet poikkeusolojen aikana tapahtuvaan opiskeluun. Lähes puolet koki opiskelumotivaation huonoksi poikkeusolojen aikana ja monet lukio-opiskelijat kokivat, etteivät opinnot edenneet poikkeusolojen aikana hyvin. Itseohjautuvuuden taitojen puute tunnistettiin haasteeksi myös korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

Merkittävä osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki poikkeusolojen aikana tapahtuvan opiskelun henkisesti kuormittavampana kuin normaalioloissa. Osalla oli vaikeuksia opiskelussa tarvittavien välineiden osalta, ja hieman useampi kuin joka kymmenes koki opiskelutaitonsa riittämättömiksi. Kriittisimmin opiskelijat suhtautuivat oppimisestaan ja osaamisestaan saamansa palautteen riittävyyteen. Kuitenkin positiivista on se, että opiskelijoista lähes 60 % koki opiskelumotivaationsa olleen hyvä poikkeusolojen aikana.

Itseohjautuvuuden ja opiskelutaitojen kehittymiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota eri koulutusasteilla. Oppimisympäristöjen kehittyessä ja monipuolistuessa itseohjautuvuuden merkitys lisääntyy. Etäopiskelu osoitti, että jotkut oppijat tarvitsevat enemmän tukea opintojen suunnitteluun, omien oppimistavoitteiden asettamiseen, toimintaan ryhtymiseen, oppimisen arviointiin sekä oppimista tukevan vuorovaikutuksen ja verkostojen hyödyntämiseen. Myös oppimistulosten arvioinnit osoittavat, että oppilaan mahdollisuus oman oppimisprosessinsa ohjailuun parantaa oppimistuloksia.

Kodin tuen arvioitiin vaikuttavan erityisesti perusopetuksessa

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana huoltajilta saadun tuen vaihtelevuutta pidettiin yhtenä keskeisimmistä tasa-arvoisiin oppimisen edellytyksiin vaikuttaneena tekijänä erityisesti perusopetuksessa. Noin kolmasosassa perusopetuksen järjestäjien, rehtoreiden ja opettajien vastauksista arvioitiin, että oppilaiden saama vaihteleva tuki kotoa etäopetuksen aikana aikaansai epätasa-arvoisuutta oppilaiden välille. Lukiokoulutuksen osalta kodista saatavan tuen merkitys arvioitiin hieman perusopetusta pienemmäksi. Myös oppimistulosten arvioinnit ovat pitkään osoittaneet oppilaiden taustaan liittyvien tekijöiden vaikutukset.  Huoltajien tuki ja koulutuksen arvostus ilmentävät eroja oppimistuloksissa perusopetuksessa.

Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien mukaan oppimisen tukeen ja ohjaukseen tarvitaan lisää resursseja

Merkittävä osa perusopetuksen järjestäjiä, rehtoreita ja opettajia toivoi panostamista ja lisäresursointia yleiseen oppimisen tukeen, tukiopetukseen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen tulevana lukuvuonna 2020−2021, jotta poikkeusoloista aiheutuneita vaikutuksia voidaan lieventää. Yli 80 % opettajista piti oppimisen tuen järjestelyjä vaikeampina tai paljon vaikeampina kuin normaalioloissa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjistä vajaa 10 % ja opetus- ja ohjaushenkilöstöstä noin 20 % arvioi henkilökohtaisessa opinto-ohjauksessa ja opiskeluhuollossa olleen paljon haasteita tai ongelmia opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen kannalta. Kaikkia opiskelijoita ei ole tavoitettu poikkeusolojen aikana.

Opiskelijakyselyjen tuloksista käy kuitenkin ilmi ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys opintojen tukeen ja ohjaukseen poikkeusaikana. Enemmistö sekä ammatillisen koulutuksen että lukioiden opiskelijoista sai oman kokemuksensa mukaan opintoihinsa riittävästi tukea ja ohjausta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijakyselyyn vastanneista viidennes koki, että tukea ja ohjausta ei ole ollut riittävästi tarjolla. Kolme neljästä koki kuitenkin opintojensa edistyneen poikkeusoloista huolimatta.

Työelämässä oppimiseen tuli keskeytyksiä ammatillisessa koulutuksessa – myös ohjausta työelämään siirtymiseen ja jatko-opintoihin olisi tarvittu enemmän

Ammatillisen koulutuksen opiskelijakyselyyn vastanneista noin joka viides joutui keskeyttämään työelämässä tapahtuvan oppimisen poikkeusolojen vuoksi. Enemmistö heistä oli kuitenkin päässyt jatkamaan opintojaan vaihtoehtoisella tavalla. Vajaa puolet pystyi toteuttamaan näytön joko työpaikalla tai oppilaitoksessa, mutta kolmasosalla näyttö siirtyi toiseen ajankohtaan ja noin viidennes ei osannut sanoa, miten näytön osalta menetellään. Opiskelijakyselyn mukaan valtaosa niistä, joiden arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020, valmistuu aikataulussaan. Hieman yli kymmenesosa vastasi valmistumisensa viivästyvän, ja vajaa viidennes ei osannut sanoa, valmistuuko ajallaan. Valmistumisvaiheessa olevista noin 60 % koki saaneensa riittävästi ohjausta työelämään siirtymiseen ja/tai jatko-opintoihin hakeutumiseen, mutta hieman yli neljännes koki saadun ohjauksen riittämättömäksi.

Poikkeustilanteen vaikutusten voimakkuutta suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksiin on seurattava edelleen

Pitkällä aikavälillä toteutettujen arviointien mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ovat olleet koulutuksella saavutettu osaamisen korkea taso ja sen tasainen alueellinen ja kieliryhmien välinen jakautuminen. Nämä vahvuudet tukevat koulutuksellisten tavoitteiden tasa-arvoista saavuttamista. Kansainvälisesti arvioiden suomalainen koulutusjärjestelmä on onnistunut tuottamaan menettelyjä, joiden avulla koulujen väliset erot osaamisen keskitasossa ovat maailman pienimmät. Normaalioloissa toteutetut arvioinnit osoittavat, että suurin osa oppilaista ja opettajista viihtyy koulussa ja työpaikallaan hyvin. Perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opintojen ohjaus jatko-opintoihin sekä uravalintoihin ovat hyvällä tasolla.

Poikkeustilanteen aikana toteutettu arviointi toi esiin, että jo aiemmin tunnistetut ongelmat voimistuivat etäopiskelun aikana, kuten esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon saatavuus. Lisäksi oppimisen tuen merkitys korostui poikkeusolojen aikana, koska kaikkia tarvitsevia ei pystytty tukemaan. Myös tietoteknisten laitteiden puute vaikutti merkittävästi etäopiskelun sujuvuuteen perusopetuksessa sekä edelleen oppijoiden koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Nämä voimistuneet ongelmat määrittävät suurimmat tuen tarpeet tulevana lukuvuonna 2020−2021. Arviointitulosten mukaan eniten tukea ja lisäresursointia tarvitaan oppimisen tuen vahvistamiseen sekä oppilashuoltoon panostamiseen. Arviointiin osallistuvat korostivat, että poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vaikutusten seuranta on tarpeen, sillä mahdolliset vielä näkymättömissä olevat vaikutukset saattavat tulla esiin vasta tulevan lukuvuoden aikana.

Lisätietoa:

Yksikön päällikkö, varajohtaja Hannele Seppälä, hannele.seppala@karvi.fi, 029 533 5550

Johtaja Harri Peltoniemi, harri.peltoniemi@karvi.fi, 029 533 5532

Kooste tuloksista diaesityksenä:

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Kansallisen arvioinnin tuloksia, 17.6.2020

Arvioinnin ensimmäisen vaiheen raportti on julkaistu 11.5.2020, ja se on ladattavissa Karvin verkkosivuilta: Kansallisen arvioinnin taustaraportti, synteesi ja tilannearvio valmiiden aineistojen pohjalta.

Sulje