Poikkeuksellisilla opetusjärjestelyillä vaikutuksia tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen oppimiseen – Poikkeustilanne toi digiloikan, mutta oppimisen tuki ei ollut riittävää

Koronaepidemian vuoksi lähes koko koulutusjärjestelmä siirtyi nopealla aikataululla digitaalisia järjestelmiä hyödyntävään etäopetukseen. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen oppimiseen ovat olleet moninaisia. Opetuksen ja ohjauksen menetelmiä on kehitetty kaikilla koulutusasteilla. Osalla oppijoista ei kuitenkaan ole ollut tarvittavia etäopiskelun edellyttämiä valmiuksia, eikä oppimisen tuki ole ollut riittävää. Keskeisimmät vaikutukset ovat kohdistuneet oppijoiden hyvinvointiin ja oppimisen tuen tarpeeseen, oppimisvalmiuksiin oppimisympäristöjen muuttuessa sekä kansalliseen ohjaukseen ja oppilaitosten johtamiseen. Eniten poikkeustila on lisännyt tuen tarvetta oppijoilla, joilla on haasteita oppimisessa ja opintojen etenemisessä.

Digipedagogiikkaa on jatkossa kehitettävä kaikilla kouluasteilla niin, että erilaisten oppijoiden, erityisryhmien ja erilaisista olosuhteista tulevien oppijoiden tarpeet otetaan huomioon.

Tulokset pohjautuvat Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointiin, jossa selvitettiin poikkeusolojen vaikutuksia tasa-arvoisiin ja yhdenvertaisiin oppimisen edellytyksiin eri koulutusasteilla. Arvioinnin tehtävänä on ollut tuottaa tietoa poikkeustilanteen vaikutusten suunnan ja laajuuden arvioimiseksi sekä nostaa kehittävän arvioinnin mukaisesti esiin poikkeusaikana syntyneitä hyviä toimintamalleja. Arviointitietoa on kerätty perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjiltä, korkeakouluilta, rehtoreilta, opetus- ja ohjaushenkilöstöltä sekä oppilailta ja opiskelijoilta kevään ja syksyn 2020 aikana. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty opintojen etenemiseen liittyviä korkeakoulutuksen tilastoja.

Oppijoiden kokema kuormitus ja oppimisen tuen tarve lisääntyivät poikkeusaikana

Merkittävä osa oppijoista kaikilla koulutusasteilla on kokenut opintoihin liittyvää kuormitusta sekä opiskeluvalmiuksiin liittyvää osaamattomuutta poikkeustilanteen aikana. Oppijoiden saama tuki etäopiskelun aikana ei ollut kaikilta osin riittävää. Myös opiskeluhuollon järjestämisessä on paikoin ollut haasteita perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Etäopiskelun aikana kodin tuen merkitys kasvoi perusopetuksessa ja toisella asteella. Tulosten mukaan kotoa saadun tuen vaihtelevuus aiheutti eriarvoisuutta oppijoiden välille. Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla kodin vaikutus on puolestaan näkynyt vaihtelevina mahdollisuuksina käyttää kotia opiskeluympäristönä.

Lähiopetuksen puute lisää tuen tarvetta erityisesti oppijoilla, joilla on muita enemmän ongelmia opintojen etenemisessä. Erityisesti muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien ja tukea tarvitsevien oppijoiden tarpeita tulisi tehokkaammin tunnistaa kaikilla koulutusasteilla.

Vaikka tuen tarpeen lisääntyminen tunnistettiin kaikilla koulutusasteilla, tuen tarpeen muodot kuitenkin vaihtelevat koulutusasteittain. Erityisesti perusopetuksessa oppilaiden tuen tarpeen tunnistamisessa kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan opiskelijoiden tilanteen kartoittamista ja seurantaa. Lisäksi tarvitaan tehostettua ohjausta ja poikkeustilan aikana puutteelliseksi jääneen ammatillisen osaamisen täydentämistä. Korkeakoulutuksessa erityisryhmien määrittely ja eri ryhmille suunnattujen tukimuotojen kehittäminen on tärkeää.

Etäopiskelu edellyttää hyviä oppimis- ja opiskeluvalmiuksia, joita kaikilla ei ole

Perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat tulokset osoittavat, että oppijoiden itseohjautuvuudessa ja opiskelutaitojen riittävyydessä oli haasteita etäopetuksen aikana. Perusopetuksen oppilaiden oman näkemyksen mukaan itsensä motivointi oli etäopetuksen aikana kaikkein hankalinta.

Kokemukset poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä myös jakavat oppijoita kaikilla koulutusasteilla. Osalle etäopiskelu on sopinut hyvin, ja he ovat hyötyneet esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattomasta opiskelusta sekä ovat aktiivisesti hakeneet tukea ja ohjausta. Itseohjautuvuuden korostuminen asettaa oppijat kuitenkin keskenään eriarvoiseen asemaan. Poikkeustilanteessa elämänhallinnan ongelmat, oppimiseen liittyvät vaikeudet ja erilaiset mahdollisuudet opiskella kotioloissa vahvistavat eroja oppijoiden välillä.

Koronaepidemia on vaikeuttanut myös työelämässä tapahtuvaa oppimista ja opintoihin kuuluvien pakollisten harjoitteluiden suorittamista. Siksi ammatillisessa koulutuksessa on kehitetty monimuotoisempia tapoja näyttöjen toteutukseen myös muualla kuin työelämässä, ja pakollisten harjoittelujen toteutuminen poikkeusoloissa tulisi varmistaa jatkossa myös korkeakouluissa.

Suosituksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

  • Oppijoiden tuen tarpeen tunnistamista ja yksilöllistä tukea tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Oppijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ja henkisen kuormittavuuden vähentämiseen tulee kehittää toimintamalleja. Korkeakoulujen on kartoitettava erityisryhmiin kuuluvat opiskelijat ja kohdennettava tuki- ja ohjauspalveluita tarpeiden mukaisesti.
  • Oppimisvalmiuksia ja itseohjautuvuuden taitoja tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Itseohjautuvuuden ja opiskeluvalmiuksien vahvistaminen palvelee myös vastaaviin poikkeusoloihin varautumista sekä lähiopetusta ja verkko-opetusta yhdistelevän opetuksen yleistymistä eri koulutusasteilla.
  • Opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaalista ja pedagogista osaamista tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla sekä varmistaa laitteiden ja ohjelmistojen tasapuolinen saatavuus. Poikkeusolojen aikana toteutettu digitaalisten opetusratkaisujen ja oppimateriaalien kehittämistyö luo hyvät edellytykset jatkokehittämiselle.
  • Pedagogiikan kehittämisessä tulee huomioida vahvemmin erilaisten oppijoiden ja erityisryhmien tarpeet. Poikkeusaika on osoittanut, että oppimisympäristöjen monipuolistuminen edellyttää erityisesti huomion kiinnittämistä oppimisen tukeen ja vuorovaikutukseen.
  • Kansallisen ohjauksen tulee olla johdonmukaista, konkreettista ja oikea-aikaista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä rehtorit arvioivat valtakunnallisen tiedotuksen ja ohjeistuksen toimineen poikkeusolojen aikana kohtalaisesti.
  • Paikallisen tason johtamisessa tulee entistä enemmän huomioida myös henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön työn tukeminen. Paikallisella tasolla seurannan ja arvioinnin avulla voidaan ryhtyä poikkeustilanteesta johtuviin välittömiin toimenpiteisiin.

Katso seuraavasta esityksestä arvioinnin tarkempia tuloksia:
Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden arvioinnin tulokset

Lisätiedot:

Arviointia koskevat yhteiset tulokset

Yksikön johtaja Hannele Seppälä, +358 29 533 5550

Yleissivistävä koulutus

Arviointiasiantuntija Niina Rumpu +358 29 533 5525

Arviointiasiantuntija Salla Venäläinen +358 29 533 5549

Ruotsin kielen yleissivistävä koulutus

Arviointiasiantuntija Carola Åkerlund +358 29 533 5554

Ammatillinen koulutus

Arviointineuvos Jani Goman +358 29 533 5505

Korkeakoulutus

Arviointiasiantuntija Kati Isoaho, +358 29 533 5501

 

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@karvi.fi

 

Pidemmän aikavälin vaikutuksia seurataan jatkossa osana kansallista koulutuksen arviointisuunnitelmaa. Arvioinnin ensimmäiset tulokset julkaistiin 18.6.2020 ja synteesi ja tilannearvio aiempien arviointien pohjalta julkaistiin 11.5.2020. Korona-aikana kehitettyjä uusia hyviä käytänteitä julkaistiin 17.11.2020.

Sulje