Sukupuolten sisäinen osaaminen eriytyy yhä enemmän – silti otsikoissa sukupuolierot

Esi- ja perusopetus ainomariapusa

Tasa-arvoinen perusopetus on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivistä. Perusopetuksella on silti haasteita tasa-arvoisuuden toteuttamisessa. Oppilaat kokevat koulunkäyntinsä aikana erilaisia stereotypioita ja odotuksia, itsestään riippumattomista tekijöiden vuoksi. Selvityksen tulosten perusteella koulutuksen tasa-arvon ongelmia pitäisi ratkaista aktiivisemmin kuin tällä hetkellä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteutti vuosina 2020−2021 selvityksen sukupuolten välisten ja sisäisten oppimistuloserojen syistä ja taustoista perusopetuksessa. Selvitys kohdistui aihetta koskevaan tietoon, jonka avulla tehtiin laaja, eri näkökulmat huomioon ottava raportti perusopetuksen tasa-arvon nykyisestä tilasta.

Oppimistuloserojen taustalla on paljon muutakin kuin sukupuoli

Kansallisten oppimistulosarviointien ja kansainvälisten tutkimusten (esim. PISA) mukaan suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen on edelleen hyvällä tasolla. Oppimistuloseroissa on kuitenkin ollut viime vuosina havaittavissa yhä enemmän eriytymistä heikosti osaavien ja hyvin osaavien oppilaiden välillä. Sukupuolten sisäiset erot suurenevat, ja heikompien, sekä poikien että tyttöjen, osaaminen on heikentynyt edelleen. Poikien osaamisen heikkeneminen on saanut perustellusti huomiota, mutta se on jättänyt varjoon tyttöjen osaamiseron kasvun. Sukupuolten esille nostaminen häivyttää myös helposti muut oppimistuloseroihin vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi oppilaiden sosioekonomiset taustatekijät, oppimiseen kohdistuvat asenteet ja motivaation sekä kaupunkien sisäisen segregaation.

Oppilaat kohtaavat sukupuolittuneita odotuksia koulun arjessa

Tasa-arvoisuuden ja sukupuolineutraaliuden ajatuksesta huolimatta opettajat kohtelevat oppilaita eri tavalla. Sukupuoliin liitetyt oletukset, esimerkiksi tyttöyden kiltteys ja poikuuden riehakkuus, vaikuttavat oppilaalle sallittuun käyttäytymiseen. Kouluihin tarvitaan konkreettisia toimintatapoja ja oppimateriaalia, jotta voidaan ymmärtää ja tunnistaa tasa-arvoisuutta edistäviä ja estäviä käytäntöjä. Näin mahdollistetaan kaikille oppilaille ja opettajille huomattavasti enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia toimia. Muutos lähtee jokaisen opettajan ja oppijan oman ajattelun ja toiminnan tiedostamisesta.

Tämän vuoksi on syytä kääntää katsetta koulutuksen käytäntöihin, oppimisen tilanteisiin ja niihin liittyvään vuorovaikutukseen. Arjen käytännöissä luodaan ja ylläpidetään erilaisia olettamuksia, esimerkiksi stereotyyppisiä käsityksiä. Nämä muovaavat oletuksia siitä, mitä esimerkiksi tyttö tai poika osaa tai millaiseen koulutukseen maahanmuuttajataustaisen nuoren kannattaa hakeutua.

Eriarvoisuuden kasvamisen riskit

Sosiaalisen eriarvoi­suuden kasvaminen heikentää tasa-arvoisia mahdollisuuksia menestyä koulutuspolulla. Tämän vuoksi olisi tärkeää vahvistaa koulun kykyä käsitellä eriarvoisuutta.   Koulutuksen eriarvoisuutta on syytä peilata suhteessa yhteiskunnallisiin eriarvoisuuksiin. Koulutuksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi tarvitaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vieminen eläväksi käytännöksi kaikkeen koulun toimintaan vahvistaa koko koulun, opetuksen, keskinäisen vuorovaikutuksen, kohtelun ja oletusten muuttumista tasa-arvoisempaan suuntaan. Se lisää erilaisten lähtökohtien, resurssien, tarpeiden ja toiveiden huomioon ottamista. Lapsi tai nuori ei leimaudu tai syrjäydy sukupuolen tai erilaisten taustatekijöiden, kuten sosioekonomisen aseman, maahanmuuttajataustan, alueellisen tai kaupunkien sisäisen segregaation vuoksi.

Tasa-arvon eteen tehty hanketyö unohtuu nopeasti

Koulutuksen ja kasvatuksen eri osa-alueilla on viimeisen parin vuosikymmenen aikana toteutettu runsaasti hankkeita, joiden tavoitteena on ollut edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vähentää segregaatiota. Hankkeiden vaikutus on jäänyt lyhytkestoiseksi, eikä niiden tuloksia ole hyödynnetty riittävästi tai ne eivät ole juurtuneet arkiseen toimintaan. Hankepohjaisen kehittämisen rinnalla tarvitaan pysyvämpiä ratkaisuja. Jos hankkeilla halutaan aidosti muuttaa koulun toimintaa, sukupuolitietoisuutta koskevat hankkeet pitäisi kiinnittää osaksi koulun toimintakulttuuria ja oppivaa yhteisöä.


Selvityksen tulokset julkaistaan Karvin järjestämässä webinaarissa 31.08.2021 kello 13–15.15. Lisää tietoja tilaisuudesta löytyy Karvin verkkosivuilta.

Arviointiraportti. 

 

Lisätietoja:

Johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen, puh. 029 533 5537, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Sulje