Lukion reaaliaineita koskeva tuntijakokokeilu lisäsi opiskelun mielekkyyttä, mutta hyödytti opiskelijoita epätasaisesti

suvialatalo

Opiskelijat pitivät lukion tuntijakokokeilun tuomaa opintojen keventämismahdollisuutta tervetulleena ja hyvänä kokemuksena, joka lisäsi opiskelun mielekkyyttä. Kokeilu ei kuitenkaan edistänyt jaksamista, ja se hyödytti opiskelijoita epätasaisesti. Opintomenestykseen tai jatko-opintoihin pääsyyn opintojen hajauttamisella tai opiskelematta jättämisellä ei havaittu olevan vaikutusta. Osa opetushenkilöstöstä koki tuntijakokokeilun vaikuttaneen myös työilmapiiriin.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2020–2021 lukion tuntijakokokeilua. Kokeilussa opiskelijoilla oli tavallista laajemmat mahdollisuudet päättää itse siitä, minkä verran he painottavat matemaattis-luonnontieteellisiä ja humanistis-yhteiskunnallisia oppiaineita. Mahdollisuus osallistua kokeiluun oli tarjolla vuosina 2016 ja 2017 aloittaneille ikäluokille yhteensä 28 lukiossa. Useimmissa kokeilulukioissa opiskelijoiden enemmistö valitsi kokeilutuntijaon. Karvin arviointi perustuu kokeilu-, verrokki- ja muiden lukioiden opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattuihin kyselyihin ja haastatteluihin sekä erilaisiin rekisteritietoihin.

Opiskelun ilo lisääntyi, opintomenestykseen ei vaikutusta

Opiskelijoiden mukaan lukion tuntijakokokeilu ei edistänyt jaksamista, mutta se lisäsi opiskelun mielekkyyttä. Opiskelijat pitivät tärkeänä mahdollisuutta valita ja vaikuttaa opiskelemiensa oppiaineiden opiskelun määrään. Puolet kokeiluun osallistuneista opiskelijoista jättikin yhden tai useamman oppiaineen kokonaan opiskelematta. Opiskelun ilo ja lisääntynyt motivaatio näkyivät myös opettajien suuntaan.

Toisaalta laajemman valintamahdollisuuden kääntöpuolena oli se, että oppiaineita jätettiin opiskelematta, kun niiden opiskelu ei motivoinut, niistä ei pidetty tai ne koettiin tarpeettomiksi. Kokeilulla koettiinkin olevan vaikutuksia erityisesti opiskelijoiden yleissivistykseen. Lukioiden henkilöstö koki ”kurssishoppailun” lisänneen opettamisen haasteita ja opiskelijoiden osaamiseroja eri oppiaineissa, kun pohjatiedot olivat osalla jääneet heikoiksi. Toisaalta tuntijakokokeiluun osallistumisesta ei ollut etua tai haittaa siinä, miten opiskelijat menestyivät lukio-opinnoissaan tai miten he sijoittuivat korkeakouluihin, kun heidän lähtötasonsa otettiin huomioon.

Arvioinnin mukaan tuntijakokeilu hyödytti matemaattis-luonnontieteellisiä oppiaineita painottavia opiskelijoita, mutta kokeilu ei tuonut juuri etua kielten tai yhteiskunnallis-humanististen oppiaineiden opiskeluun.

Tuntijakokokeilussa kurssivalintojen tekeminen vaikeutui ja opinto-ohjauksen tarve kasvoi erityisesti pienemmissä lukioissa, kun yhteiskunnallisten ja humanististen aineiden opiskelu väheni ja toisaalta syventävien kurssien opiskelu osassa oppiaineita lisääntyi. Kursseille mahtumisessa taas oli vaikeuksia noin joka neljännellä opiskelijalla.

– Arvioinnin tulokset herättävät pohtimaan, joustiko nyt kokeiltu malli tarpeeksi kaikkien opiskelijoiden kannalta, tai pitäisikö erilaisia oppiaineyhdistelmiä ajatellen olla mahdollisuus laajempaan valinnaisuuteen. Kokeilujen yhteydessä on myös tärkeää arvioida niiden vaikutuksia opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen, muistuttaa Karvin arviointineuvos Päivi Kamppi.

Arviointi tuotti myös runsaasti tietoa lukiokoulutuksen tilasta, sillä raportti sisältää tietoa mm. oppiaineiden opiskelumääristä, opiskelijoiden jatko-opintopoluista, eri oppiaineiden mieluisuudesta sekä niiden valintaan liittyvistä tekijöistä, kuten esimerkiksi kavereiden tai vanhempien merkityksestä lukion ainevalintoihin.

Osa henkilöstöstä koki työilmapiirin heikentyneen

Kokeilulukioiden henkilöstön enemmistö koki työnsä mielekkyyden, työilmapiirin ja henkilöstön välisten suhteiden säilyneen pääosin ennallaan, mutta lähes neljännes henkilöstöstä vastasi kokeilun heikentäneen työilmapiiriä tai vaikuttaneen henkilöstön välisiin suhteisiin. Tuntimäärien vähentymisen koettiin aiheuttaneen vastakkainasettelua oppiaineiden välillä, heikentäneen opettajien välistä tasa-arvoa ja lisänneen kilpailua. Osassa oppiaineita tyytymättömyyttä aiheutti lisäksi tuntijakokokeilun myötä kasvaneet ryhmäkoot.

Jännitteistä huolimatta kokeilulukioissa ei juuri ollut tehty seurantaa henkilöstön työhön, työilmapiiriin tai toimintatapoihin liittyvistä muutoksista. Arvioinnissa suositellaankin, että lukiota kehitettäessä huomiota kiinnitettäisiin nykyistä enemmän henkilöstön ja opiskelijoiden kuulemiseen ja sitoutumiseen sekä varmistettaisiin riittävät resurssit muutoksen toteuttamiseen.

Samaan aikaan myös muita lukiouudistuksia

Arvioinnin toteuttamista vaikeutti se, että samaan aikaan kokeilun kanssa toteutettiin muita merkittäviä uudistuksia (ylioppilastutkinnon digitalisointi, opetussuunnitelmauudistus ja valtakunnallisen tuntijaon muutos sekä korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus), joiden vaikutusta opiskelijoiden valintoihin ja jatko-opintoihin oli haastavaa erottaa tuntijakokokeilun vaikutuksista.

– Jatkossa vastaavia kokeiluja suunniteltaessa huomiota tulisi kiinnittää kokeilu- ja kehittämistyön hyvään valmisteluun sekä pohtia perusteellisesti uudistamisen suuntaa ja tarkoitusta. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, että eri koulutusasteita tulee kehittää jatkumona. Tulevaisuudessa huomiota tulee kiinnittää lukion ja korkeakoulujen jatkumon sekä tuntijaon kehittämiseen aiempaa suurempaa valinnaisuutta mahdollistavaan suuntaan, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jouni Välijärvi.

Arviointiraportti: 

Lukion tuntijakokeilun arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 25:2021.

Lisätietoja:

  • arviointineuvos Päivi Kamppi, paivi.kamppi(a)karvi.fi, 029 533 5512
  • arviointiryhmän puheenjohtaja, Jouni Välijärvi jouni.valijarvi(a)jyu.fi, 050 567 7210

Sulje