Matematiikan osaamisen taso on laskenut ja eriytynyt

Esi- ja perusopetus Virpi Pietiläinen

Heikosti ja hyvin menestyneiden oppilaiden matematiikan osaamisessa on perusopetuksen 9. luokalla useita vuosia vastaava ero. Korona-aika on saattanut vaikuttaa merkittävästi osaamiserojen kasvuun.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaamista keväällä 2021. Kansalliseen oppimistulosarviointiin osallistui 12 482 oppilasta 167 koulusta kattavasti koko manner-Suomen alueelta.

Vuoden 2021 matematiikan osaaminen poikkeaa aiemmista vuosista. Toisin kuin aiempina vuosina, osaaminen on selvästi eriytynyt. Oppilaat ovat jakautuneet osaamiseltaan kolmeen ryhmään: heikosti, keskimääräisesti ja erittäin hyvin menestyneiden ryhmiin.

”Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat 9. luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä”, tiivistää johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen.

Osaamisen eriytymiseen näyttää vaikuttavan ainakin kaksi seikkaa. Yhtäältä osa ilmiöstä selittyy koronapandemialla. Karvi selvitti aiemmin koronapandemian vaikutuksia yhdenvertaisuuteen, ja tällöin todettiin, että osalle oppilaista etäopiskelu on sopinut hyvin ja he ovat hyötyneet ajasta ja paikasta riippumattomasta opiskelusta. Osalle taas etäopiskelu on ollut haasteellista. Ne oppilaat, joilla oli enemmän motivaatiota, itsesäätelyä ja vahvaa tukea perheeltään, näyttävät edenneen jopa pidemmälle kuin normaalissa luokkaopetuksessa. Vastaavasti ne, joilla on vähemmän motivaatiota, itsesäätelyä ja tukea perheeltään, näyttävät jääneen jälkeen. Erityisesti itseohjautuvuuden korostuminen asetti oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan pandemian aikana.

Toiseksi eroa ryhmien välille syntyy oppilaiden erilaisesta vastauskäyttäytymisestä. Parhaat oppilaat kirjasivat matemaattisten tehtävien perusteluja tunnollisesti kuten aiempina vuosina, mutta heikoimmin menestyneille ja aiemmin keskitason osaajiksi luokittuneille oppilaille oli tyypillisempää jättää vastaamatta perusteluja vaativiin tehtäviin. Tämä saattaa liittyä yleisemminkin vastaustekniikkaan digitaalisissa kokeissa.

Matematiikan osaaminen on heikentynyt edelleen

Matematiikan osaamisen taso on selvästi laskenut aiemmista vuosista. Osaamisen tason lasku noudattaa vuodesta 2000 jatkunutta osaamisen laskun trendiä.

Koronapandemia tai vastaustekniikka eivät selitä pitkäaikaista laskevaa trendiä. Osaamisen taso on aidosti laskujohteinen riippumatta näistä tekijöistä. Tähän on monia syitä.

”Sivistynyt arvaus on, että osaamisen lasku liittyy ainakin osittain siihen, että moderneissa oppimiskäsityksissä ja kansallisissa opetussuunnitelmien perusteissa faktojen muistamisen sijaan tiedonhankinnan prosessien osaaminen on painottunut”, sanoo Metsämuuronen.

”Heikommin suoriutuvilla oppilailla saattaa olla käsitys, että matematiikassa mekaanisia asioita kuten laskukaavoja ei enää tarvitse osata ulkoa, koska tiedon löytää helposti ja vaivattomasti tietoverkosta. Tällöin kuitenkin yksinkertaistenkin koetehtävien suorittaminen hidastuu ja vaikeutuu, koska laskukaavoja ei useinkaan ole näkyvissä. Taidoiltaan heikompien oppilaiden osaaminen ei enää saavuta aiempina vuosina saavutettua pistemäärää, mikä heijastuu kokonaisosaamisen laskuna.”

Karvin keskeinen suositus on, että koronapandemiasta johtuvia osaamisen puutteita on korjattava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Uusien asioiden oppiminen on hankalaa, jos aiempia sisältöjä ei ole omaksuttu.

Arviointi nostaa esiin useita tasa-arvoon liittyviä epäkohtia

Arviointi tuotti tietoa myös muista matematiikan osaamiseen liittyvistä tasa-arvotekijöistä. Raportti sisältää tietoa muun muassa alueellisesta eriytymisestä pääkaupunkiseudun ja muu Suomen välillä, maahanmuuttajataustaisten tyttöjen heikosta osaamisen tasosta, koulukiusaamisen yhteydestä osaamiseen sekä tyttöjen pienemmästä osuudesta parhaiden osaajien joukossa.

Matematiikan oppimistulosarvioinnin ensitulosten julkaisutilaisuus järjestetään 9.12. klo 9–11. Raportti ja tuloksia kuvaava tiivistelmäesitys voidaan toimittaa pyynnöstä median edustajille. Raportti, tiivistelmäesitys ja niiden sisältö eivät ole julkisia ennen 9.12. klo 00.00.

Lisätietoja:

Jari Metsämuuronen, johtava arviointiasiantuntija

jari.metsamuuronen@karvi.fi

Puh. +358 29 533 5516

 

Saara Nousiainen, arviointiasiantuntija

saara.nousiainen@karvi.fi

Puh. +358 29 533 5538

Sulje