Pandemia-ajan ja yhteiskunnan eriarvoistumisen vaikutuksia oppimiseen ja hyvinvointiin on seurattava – osaamisvajeeseen vaikuttavat monet tekijät

Alueelliset talouden, väestön ja hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet viime vuosina, ja ne heijastuvat oppijoiden tasa-arvoisiin oppimisen mahdollisuuksiin kaikilla koulutusasteilla. Arviointien tulokset osoittavat, että COVID-19-pandemia ja poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat vahvistaneet eriarvoistumiskehitystä. Oppimis-, osaamis- ja hyvinvointivaje liittyvät toisiinsa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien oman laadunhallinnan kehittäminen on yksi keino edistää tasa-arvon toteutumista.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman poikkeustilanteen vaikutusten arvioinnin mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä on pärjännyt uudessa tilanteessa pääosin hyvin. Vahvuutena on erityisesti opetusalan henkilöstön vahva osaaminen ja sitoutuneisuus. Pitkittynyt tilanne on kuitenkin huomattavasti kuormittanut kouluja, opettajia ja rehtoreita, ja eroja koulujen ja oppilaiden välille on syntynyt monesta eri syystä. Aiemmin tunnistetut oppimisen tuen ja ohjauksen haasteet ovat voimistuneet.

Arviointien tulokset osoittavat, että COVID-19-pandemian ja poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen seurauksena on syntynyt oppimisvajetta ja mahdollisesti myös osaamisvajetta. Oppimisvajeella viitataan tilanteeseen, jossa oppimisprosessi häiriintyy siitä, että opetusta ei ole pystytty tarjoamaan tai etäopetukseen osallistuminen ei ole ollut mahdollista puuttuvien välineiden, motivaation, itseohjautuvuuden valmiuksien tai esimerkiksi terveydellisten syiden vuoksi. Osaamisvajeella sen sijaan tarkoitetaan yksilössä havaittavaa osaamisen, taidon tai tiedon puutetta, joka voi olla seurausta oppimisvajeesta.

Karvin toteuttamien matematiikan ja englannin oppimistulosarviointien tulokset keväältä 2021 osoittavat, että oppilaiden osaamisen taso on perusopetuksen päättövaiheessa aiempaa heikompaa. Matematiikan osaamistaso 9. luokalla on jatkuvasti laskenut vuodesta 2000, ja englannin osaamisen taso näyttää laskeneen jonkin verran vuodesta 2013. Yksilöiden taidoissa on paljon vaihtelua.

Osaamisvajeen kokonaislaajuutta ja pysyviä vaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida. Osaamisvajeen laajuuteen voivat vaikuttaa myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden vajeet. Osaamisvajeen vaikutusta voimistaa taustalla jo pidempään jatkunut osaamisvarannon lasku, joka näyttää olevan yhteydessä erityisesti sosioekonomiseen taustaan, syrjäytymiseen ja itseohjautuvuuden puutteeseen opinnoissa. Oppilaiden ja koulujen väliset osaamiserot ovat yhteydessä perheiden ja alueiden koulutukselliseen ja taloudelliseen eriytymiseen.

Koulutuksen ja opetuksen laadun kehittäminen tapahtuu yhteistyössä

Osana arviointiraporttejaan Karvi on laatinut laajasti myös kehittämissuosituksia, joiden avulla poikkeusolojen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Pandemia-aika ja pitkään jatkunut yhteiskunnallinen eriarvoistumiskehitys tuottavat yhteisvaikutuksia, joihin on nopeasti puututtava. Koulutuksen eriarvoisuutta tuottavia rakenteita ja toimintakäytänteitä täytyy tunnistaa ja purkaa. Jokaiselle oppijalle tulee tarjota mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen asuinalueesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Yhteiskunnan sosiaalinen, alueellinen ja väestöllinen eriytyminen haastavat koulutusjärjestelmää sekä kansallisesti että paikallisesti.

Riittävien valmiuksien saavuttamisesta tulee niin ikään huolehtia kaikilla koulutusasteilla. Aiemmat vaiheet koulutuspolulla luovat pohjaa myöhemmille opinnoille. Jotta siirtymät eivät itsessään vahvista osaamiserojen kasvua ja siirrä oppijan haasteita eteenpäin, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia siitä, että oppijoilla on riittävät edellytykset seuraaviin opintoihin. Oppijoille on varmistettava riittävä opetus ja tuki suomen tai ruotsin kielen osaamisen kehittämiseen kaikilla koulutusasteilla. Vieraskielisistä oppijoista suurin osa tarvitsee tukea suomen ja ruotsin kielten oppimiseen ja kielitaitonsa syventämiseen.

– Olemme uudenlaisen ja olennaisen tasa-arvokysymyksen äärellä koronapandemian jälkeisessä maailmassa. Tarvitaan toimintamalleja, joilla voidaan yksilöllisesti tunnistaa ja korjata poikkeuksellisista olosuhteista seurannut osaamisen vaje mahdollisimman tehokkaasti niin, että vajeesta ei seuraa elinikäistä haittaa myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä, sanoo Karvin johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen.

Koulutuksen ja opetuksen laadunhallinnan kehittämisellä voidaan turvata ja edistää yhdenvertaisten oppimisen mahdollisuuksien toteutumista kouluissa ja oppilaitoksissa. Laatutyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että kehittäminen tapahtuu kouluissa henkilöstöä ja oppilaita osallistaen.

Opetuksen, kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaisten hyvinvointi ja riittävä kouluttaminen on myös varmistettava koko Suomessa. Henkilöstön rakenteen, määrän ja osaamisen tulee vastata toiminnan tarpeita. Työolosuhteet ja resurssit vaikuttavat suoraan paitsi pedagogisen toiminnan laatuun ja mahdollisuuksiin, myös henkilöstön hyvinvointiin, motivoitumiseen ja jaksamiseen. Opetus-, ohjaus- ja kasvatushenkilöstön osaamista täytyy tukea ja kehittää suunnitelmallisesti.

Koulutuksellista eriarvoistumista estävien toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitava

Karvi julkaisi joulukuussa 2021 myös tuoreen koontijulkaisun, jossa kuvataan koulutuksellisen tasa-arvon tilaa ja yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Julkaisu kokoaa yhteen Karvin viime vuosina tuottamaa arviointitietoa osaamisen eriytymisestä, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja koulutuksen saavutettavuudesta ja osallisuudesta. Kokonaisuudesta muodostuu ymmärrys siitä, kuinka osaamisen kehittyminen ja kehittäminen jatkuvat läpi elämän. Toisaalta useiden jo varhaislapsuudessa tunnistettujen tekijöiden voidaan todeta vaikuttavan koulutuspolun ja työuran myöhempiin vaiheisiin.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää aiempaa vaikuttavampia toimenpiteitä sekä kansallisella tasolla että opetuksen järjestäjien keskuudessa. Kansallisesti on käynnistetty useita toimenpiteitä koulutuksellisen eriavoistumiskehityksen estämiseksi. Hallitusohjelmaan sisältyvä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvon kehittämisohjelma pyrkii vahvistamaan koulutuksen yhdenvertaisuutta sekä vähentämään ja ennaltaehkäistään sosioekonomista eriarvoistumista. Myös poikkeustilanteen vaikutusten tasaamiseen, ohjaukseen, tukeen ja digitaalisten ympäristöjen kehittämiseen on suunnattu avustuksia. Näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta on tulevina vuosina seurattava systemaattisesti sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Vaikuttaviksi todettuja uusia käytänteitä ja toimintamalleja tulee kehittää yhdessä ja jakaa myös koulutusasteet ylittäen.

Kansallinen ja systemaattinen koulutuksen arviointitoiminta edistää tutkittuun tietoon perustuvaa koulutuspoliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Karvi julkaisee 14.12.2021 katsauksen COVID-19-pandemia, osaamisvaje ja osaamisen eriytyminen. Julkaisu on osa Karvin uutta policy brief -julkaisusarjaa, jonka tarkoituksena on tukea koulutuspoliittista ja yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Sarjassa käsitellään ajankohtaisia arviointituloksia ja suosituksia kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseksi.

 

Linkit:

Katso alta myös infograafit oppimistulosarviointien tuloksista lukuvuodelta 2020–2021 (klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi).

                 

 

Lisätietoja:

 

Sulje