Suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoinen laadunarviointi tasapainoilee eurooppalaisen yhtenäisyyden ja kansallisen autonomian välillä

Korkeakoulutus Virpi Pietiläinen

Suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoinen laadunarviointi pohjautuu pääasiassa korkeakoulujen auditointeihin. Yksi keskeinen kysymys ulkoisessa laadunarvioinnissa on eurooppalaisen yhtenäisyyden ja kansallisen autonomian suhde korkeakoulutuksen. Korkeakoulutus on sekä Suomessa että Euroopassa jatkuvassa muutoksessa, mikä vaikuttaa myös ulkoiseen laadunarviointiin.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi lokakuussa historiallisen katsauksen, jossa kuvataan suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoista laadunarviointia ja siinä tapahtuneita muutoksia 1980-luvulta tähän päivään. Julkaisun tavoitteena on antaa kokonaiskuva suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoisen laadunarvioinnin kehityksestä ja aineksia tulevan neljännen auditointikierroksen suunnitteluun. Perustan Euroopan korkeakoulutusalueeseen kuuluvien maiden korkeakoulujen ulkoiselle laadunarvioinnille muodostavat eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet. Kansalliset korkeakoulutuksen ulkoisen laadunarvioinnin ratkaisut ovat kuitenkin erilaisia.

Kehittävä arviointi lähestymistavaksi jo varhaisessa vaiheessa

Suomessa korkeakoulutuksen ulkoiset laadunarvioinnit noudattavat kehittävän arvioinnin periaatteita. Jokaisessa korkeakoulutuksen ulkoisen arvioinnin historiallisessa vaiheessa Suomessa on sitouduttu kehittävän arvioinnin ajatukseen. Nykyisin kehittävän arvioinnin periaate vahvistetaan Kansallista koulutuksen arviointikeskusta koskevassa asetuksessa.

Monessa Euroopan maassa akkreditoidaan koulutusohjelmia. Suomen korkeakoulutuksen auditointimalli on niihin verrattuna kokonaisvaltainen. Koulutuksen lisäksi auditoinnin kohteena ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Lähtökohtana on korkeakoulujen autonomia ja vastuu oman toiminnan kehittämisestä.

Lähtökohtana julkisen sektorin suunnittelun ja seurannan vahvistuminen

Julkaisussa suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoista laadunarviointia tarkastellaan historiallisena jatkumona. Kansallisella tasolla lähtökohtana oli aluksi yleinen suunnittelun ja seurannan vahvistuminen julkisella sektorilla. Korkeakoulutuksen kannalta olennainen ratkaisu on ollut korostaa korkeakoulujen omaa vastuuta toimintojensa kehittämisestä ja tuloksellisuuden seurannasta, ei vain ulkoista kontrollia.

Korkeakoulujen arviointineuvoston perustamisvaiheessa vuonna 1995 päätettiin perustaa yhteinen korkeakoulujen arviointineuvosto ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Tätä työtä on vuodesta 2014 jatkanut Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.

Eurooppalainen kehitys on vaikuttanut suomalaisiin toteutuksiin vahvasti

2000-luvun aikana tärkein vaikuttaja Euroopassa on ollut Bolognan prosessi, joka toi tarpeen muuttaa kansallista arviointipolitiikkaa. Bolognan prosessilla ja yhteisillä eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteilla on ollut paljon vaikutusta suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoiseen laadunarviointiin. Vaikka periaatteet ovat yhteiset, kansalliset ratkaisut ovat Euroopan eri maissa erilaisia. Suomen vastaus oli korkeakoulujen auditointien aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Arviointiorganisaation, korkeakoulujen ja ministeriön kesken on selkeä työnjako, mikä on osaltaan edistänyt arviointien hyväksyttävyyttä korkeakouluissa.

Suomessa korkeakoulutuksen arviointitoiminnan kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä kansalliset että eurooppalaiset suuntaukset. Suomen auditointijärjestelmä kehitettiin samanaikaisesti yhteisten eurooppalaisten linjausten kehittämisen kanssa, ja Suomi liittyi varhaisessa vaiheessa laadunarvioinnin eurooppalaisiin organisaatioihin.

Uusi julkaisu:

Kehittävä arviointi Suomen valintana – Yli kolme vuosikymmentä suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoista laadunarviointia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 24:2022

Lisätiedot

  • Arviointiasiantuntija Mira Huusko, puh. 029 533 5565, mira.huusko(at)karvi.fi
  • Professori emerita Riitta Pyykkö, puh. 040 834 4086, riitta.pyykko(at)utu.fi

Sulje