A-englanti, 7. lk

8/2017–5/2019

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syyskuussa 2018 A-englannin oppimistulosten arvioinnin perusopetuksen 7. vuosiluokalla. Arviointiin osallistui sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. Englanti on yleisimmin opiskeltu vieras kieli peruskoulun vuosiluokilla 1–6, missä sitä opiskeli syyslukukaudella 2016 yhteensä 71 % oppilaista joko yhteisenä tai vapaaehtoisena vieraana kielenä. Muita vieraita kieliä opiskeli samaan aikaan 18 % oppilaista. Vuosiluokilla 7–9 englantia opiskeli käytännössä kaikki oppilaat (Tilastokeskus 2017).

Arvioinnin tavoitteena oli saada luotettavaa, kansallista tietoa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014) asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta koulutusjärjestelmän nivelvaiheessa eli oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Kyseessä on pitkittäistutkimus, mikä tarkoittaa, että samat oppilaat arvioidaan uudelleen 9. vuosiluokan päättövaiheessa. Keskeisiä kysymyksiä arvioinnissa olivat oppilaiden kielitaito POPS 2014:n kuvaamilla sisältöalueilla (taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä). Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, mitä oppilaat tekevät kehittääkseen kielenopiskelutaitojaan ja kielitietoisuuttaan, asettavatko he esimerkiksi tavoitteita omalle oppimiselleen ja miten he hyödyntävät erilaisia oppimisympäristöjä. Oppimistulosten yhteys oppilaan taustatekijöihin ja oppimisympäristön piirteisiin toi puolestaan tietoa koulutuksellisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Arviointi toteutettiin sähköisesti, kannettavan tai pöytätietokoneen avulla. Opetussuunnitelman mukaan kielenopetuksen tulisi myös edesauttaa oppilaitten monilukutaidon kehittymistä (POPS 2014, 219). Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kielenarviointia autenttisissa tilanteissa (POPS 2014, 221).

Raportti oppimistuloksista: https://karvi.fi/publication/a-englannin-oppimistulokset-7-luokan-alussa-2018/

  • Oheisessa artikkelissa (Tempus 1/2019) vastataan joihinkin arvioinnin toteutukseen ja suoritusten arviointiin liittyviin kysymyksiin.

Arvioinnin kehittämissuositukset

A-englannin oppimistulosten pohjalta tehtiin erilaisia päätelmiä ja suosituksia englannin kielen opetuksen, opiskelun ja oppimisen kehittämiseksi. Alle on koottu näistä keskeisimmät.

Kielenopetuksen varhentamishankkeista valtaosa kohdistuu englannin kieleen (www.oph.fi/kehittamishankkeet/kieltenkarkihanke), minkä seurauksia tulee pohtia.

  • Suurin osa syksyn 2018 arviointiin osallistuneista oppilaista saavutti hyvän, kouluarvosanaa 8 vastaavan osaamisen (taitotaso A2.1) jo keskimäärin neljän vuoden opiskelulla. Näin ollen tulisi pohtia, miten nykyinen hyvän osaamisen taitotaso suhteutetaan lisääntyneeseen tuntimäärään. Pitäisikö hyvän osaamisen taitotasoa 6. vuosiluokan lopussa nostaa?
  • Varhentamisen vaikutuksista oppimistuloksiin on siksi tarpeen kerätä tietoa sitten, kun ensimmäiset varhennetun kielenopetuksen ikäluokat ovat 6. luokan päättövaiheessa. Näin voitaisiin arvioida lisääntyneen tuntimäärän vaikutuksia osaamiseen.

Englannin opetuksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti niiden oppilaiden tukemiseen, joilla on alakoulun päättyessä vaikeuksia englannin oppimisessa ja opiskelussa.

  • Koska oppilaan taustatekijöihin (esim. vanhempien koulutustausta) ei voida vaikuttaa, heikosti menestyviä oppilaita on tuettava opiskelussaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
  • Oppilaat jakautuvat jo yläkoulun alkuvaiheessa englantia hyvin ja heikosti osaaviin, mikä saattaa vaikuttaa heidän jatkokoulutussuunnitelmiinsa. Joka viides kaikki osataidot tehneistä oppilaista ei yltänyt missään osataidossa hyvään osaamiseen.
  • Englannin harrastaminen vapaa-ajalla paransi oppilaiden osaamista merkittävästi. Oppilaita tulee näin ollen jatkossakin kannustaa englanninkielisten tarjoumien monipuoliseen hyödyntämiseen, sillä digitaalinen tekniikka mahdollistaa monipuolisia kielenoppimisen paikkoja sijainnista riippumatta.

Englannin kielen oppimista tukevien työskentelytaitojen harjoittamista koulussa on lisättävä ja arviointikäytänteitä monipuolistettava.

  • Tavoitteiden asettaminen omalle oppimiselle oli alakoulussa harvinaista, vaikka opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuuden tärkeyttä. Kielten oppiminen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä sekä monipuolisen, jatkuvan ja kannustavan palautteen saamista oman osaamisen vahvuuksista ja heikkouksista. Kirjallisin kokein tavoitetaan vain osa oppilaiden osaamisesta.
  • Opettajilta ja oppilailta saadun, erityisesti suullista koetta koskeneen palautteen perusteella on suulliseen kielitaitoon ja puherohkeuden lisäämiseen panostettava nykyistä enemmän. Suullinen kielitaito on nykyisin olennainen osa kielitaitoa.
  • Oppilaiden myönteinen suhtautuminen englannin kieleen on osattava hyödyntää arvokkaana oppimisen resurssina. Yksi keino tähän on tehdä oppilaiden vapaa-ajalla tapahtuva englannin kielen harrastaminen näkyväksi koulun arviointikäytänteissä ja muutoinkin kouluopiskelussa.

Opettajille on annettava mahdollisuus kehittää arviointiosaamistaan.

  • Kriteeriviitteinen arviointi on ollut kielten oppimisessa ja opetuksessa käytössä jo kaksi vuosikymmentä. Tämä arviointi osoitti, että kriteerien tulkinta ja niiden käyttäminen opetuksessa ei kuitenkaan edelleenkään ole luonnollinen osa kaikkien (englannin) kielen opettajien osaamista. Opettajankoulutuksessa ja kielenopettajien täydennyskoulutuksessa olisi kiinnitettävä tähän osaamistarpeeseen nykyistä huomattavasti enemmän huomiota.
  • Opettajien arviointiosaamisen kehittämisen on oltava tavoitteellista ja jatkuvaa toimintaa. Se edellyttää hyvien käytänteiden levittämistä opettajille helposti saatavassa muodossa. Opettajien arvioinnin tueksi olisi esimerkiksi koottava puhumisen ja kirjoittamisen maamerkkisuorituksia eri-ikäisiltä oppijoilta. Erityisesti nuorten oppijoiden (12/13-vuotiaiden) englannin kielen osaamisesta tällaisia ei ole Suomessa saatavilla.

Tietosuojaseloste rehtoreille

Tietosuojaseloste opettajille

Tietosuojaseloste oppilaille

Lisätietoa arvioinnista:

projektipäällikkö Marita Härmälä, puh. 029 533 5560, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Sulje