Siirry sisältöön

Etusivu

Yhteystiedot

Etusivu
Tietoa meistä
Julkaisut
Ilmoittautuminen
Yhteystiedot

Suomi
Svenska
English

Varhaiskasvatus
Esi- ja perusopetus
Lukiokoulutus
Ammatillinen koulutus
Korkeakoulutus
Vapaa sivistystyö
Taiteen perusopetus

Ohita sivupalkki

Esi- ja perusopetus

Tulevat tiedonkeruut
Oppimistulosarviointien prosessikaavio
Oppimistulosten arvioinnit
Teema- ja järjestelmäarvioinnit
Tilaa arviointipalvelu
Digitaalinen oppimistulosten arviointi

Tilaa julkaisuja

Tilaa uutiskirje

Teema- ja järjestelmäarvioinnit

Esi- ja perusopetuksen teema-arvioinnit kohdistuvat johonkin sisällölliseen kokonaisuuteen tai aihepiiriin. Kohteena voi olla myös tietyn koulutusmuodon tilan arviointi. Järjestelmäarvioinneissa voidaan myös tarkastella koulutusjärjestelmän kokonaisuutta tai sen osa-aluetta. Arvioinnin kohteena voivat olla koulutuspolitiikka ja sen toimeenpano tai koulutusjärjestelmän uudistamis- ja kehittämisprosessit. Arvioinnit voivat kohdistua yhteen koulutusasteeseen tai kattaa useita koulutusasteita.

Arviointihanketta varten muodostetaan monitahoinen suunnittelu- ja arviointiryhmä. Arvioinneissa käytetään osallistavia ja monipuolisia menetelmiä. Olennaista on eri sidosryhmien näkökulmien huomioon ottaminen, arvioitavan ilmiön kriittinen ja syvällinen tarkastelu sekä kokonaisvaltaisen kuvan hahmottaminen arvioitavasta kohteesta.

Käynnissä olevat arvioinnit

Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi
Sosiaalinen yhteenkuuluvuus -tutkimushanke (2021–2024)
Eriyttäminen perusopetuksessa (2022-2024)
Opinto-ohjauksen uusia muotoja koskeva arviointi (OHJA) 2022-2024
Kehittävä arviointi maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulunkäyntivalmiuksia tukevassa toimenpideohjelmassa (KIEPPI) (2022-2024)

Päättyneet arvioinnit

Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi
Saamen kielten etäopetuspilotin arviointi
Harrastamisen Suomen mallin arviointi
Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksissa ja peruskoulujen lakkautusten vaikutukset alueiden elinvoimaan
Valmistava opetus ja oppilaan oman äidinkielen opetus (VOMA-arviointi)
Perusopetuksen laadunhallinnan nykytilan kartoitus
Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen
Selvitys sukupuolten välisten ja sisäisten oppimistuloserojen syistä ja taustoista
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon arviointi (OPS-arviointi 2016–2020)
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Maahanmuuttajien koulutuspolut
Maahanmuuttajien koulutukseen integroitumisen hyviä käytäntöjä
Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet
Kaksi- ja monikielisyyden tarkastelu ruotsinkielisissä kouluissa
Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi
Työrauha ja turvallinen oppimisympäristö kouluissa ja oppilaitoksissa

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä

Etusivu
Karvi
Julkaisut
Ilmoittautuminen
Ammatillinen koulutus
Esi- ja perusopetus
Korkeakoulutus
Lukiokoulutus
Vapaa sivistystyö
Taiteen perusopetus
Yhteystiedot

Kirjaudu Saavutettavuusseloste Ylös

Luukku 1

Karvi arvioi syksyllä 2018 ensimmäistä kertaa ekaluokkalaisten osaamista. Noin 7000 oppilasta osallistui pitkittäisarvioinnin alkumittaukseen, jossa he tekivät ääniohjeistettuja tehtäviä tableteilla heti ensimmäisillä kouluviikoillaan. Pitkittäisarvioinnissa samojen oppilaiden osaamista ja sen kehittymistä arvioidaan perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa, seuraavan kerran syksyllä 2020.

Luukku 2

Paikallisen opetussuunnitelman valmistelua ja käyttöönottoa edistää eniten opettajien välinen yhteistyö, toteavat esi- ja perusopetuksen järjestäjät, koulut ja esiopetusyksiköiden vastaajaryhmät.

https://ops-arviointi.karvi.fi/

”OPS 2016:n valmistelussa lisääntyi kuntakohtaisen yhteistyön lisäksi myös alueellinen ja seutukunnallinen yhteistoiminta. Hyvät käytänteet ovat levinneet verkostoissa. Tämä kannustaa ja haastaa opettajia sekä opetustoimen johtoa yhä enemmän yhteiskehittämiseen.”

Peter Johnson, sivistysjohtaja, Kokkola

Luukku 3

Uunituoreita arviointituloksia! Karvi on arvioinut yrittäjyyden oppimista, ja tulokset julkaistaan 3.12.

Tuloksista selviää, että yrittäjyysopintojen suorittamiseen on tarjolla erilaisia menetelmiä ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa, mutta näitä menetelmiä ei hyödynnetä riittävästi. Korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä opintojensa aikana, kun taas ammatillisessa koulutuksessa yrittäjän tarvitsemia tietoja opittiin huomattavan vähän.

Haluatko tietää lisää? Tutustu siis arvioinnin raporttiin. Kiireiselle lukijalle puolestaan sopii arvioinnin tiivistelmäjulkaisu, joka kiteyttää keskeiset tulokset ja suositukset.

Luukku 4

Varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit asettavat tavoitteet henkilöstön toiminnalle ja muodostavat pohjan varhaiskasvatuksen arvioinnille ja sitä seuraavalle kehittämiselle.  (Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset; Karvin julkaisut 24:2018)

”Varhaiskasvatuksen laadun ytimessä on henkilöstön ja lapsen välinen vuorovaikutus sekä viime kädessä lapsen kokemus. Esimerkiksi tämä indikaattori: ”Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää. Henkilöstö sitoutuu lapseen ja lapsiryhmään.” asettaa selkeät tavoitteet ja vaatimukset henkilöstön sensitiiviselle toiminnalle, pedagogisille tilanteille ja lasten kohtaamiselle ihan joka päivä.”

Tutkijatohtori Jenni Salminen, Jyväskylän yliopisto

Luukku 5

Karvi on arvioinut lääketieteen peruskoulutusta vuosina 2016–2018. Arviointi kattoi kaikki viisi yliopistoa, jotka tarjoavat lääketieteen lisensiaatin koulutusta Suomessa.

Kaikkien viiden lääketieteellisen koulutusohjelman vahvuuksia ovat koulutuksen jatkuva kehittäminen ja toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa.

Arvioinnissa kuitenkin todettiin, että koulutuksen tavoitteet ja sisällöt vaihtelevat ja että tarvittaisiin yhteinen näkemys suomalaisesta lääkäristä.

”Koulutusohjelmien pitäisi muodostaa yhteinen käsitys siitä, mitä suomalaisen lääkärin pitäisi osata valmistuessaan.”

Professori Marjukka Mäkelä, arviointiryhmän puheenjohtaja

Tutustu arviointiraporttiin.

Luukku 6

”Suomessa on edelleen vahva usko koulutukseen ja sen merkitykseen yhteiskunnan kehittämisessä, ja sille pohjalle on hyvä rakentaa myös koulutuksen arviointitoimintaa.”

Karvin ensimmäisen arviointineuvoston (2014–2018) puheenjohtaja, vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula, Sitra

Lue koko artikkeli.

Luukku 7

Karvi toteutti vuosina 2016–2018 laajan arvioinnin osaamisperusteisuudesta ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnissa todettiin, että

osaamisperusteisuus vie ammatillista koulutusta oikeaan suuntaan
opettajien välinen yhteistyö opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on lisääntynyt
koulutuksen järjestäjien välisten työelämäyhteistyön käytäntöjen yhtenäistäminen on tärkeää, kun osaamista hankitaan samoilla työpaikoilla.

Lisätietoa:
osaamisperusteisuus.karvi.fi
Policy Brief: Osaamisperusteisuus vie ammatillista koulutusta oikeaan suuntaan (PDF)

Luukku 8

Karvi arvioi vuonna 2018 Taideyliopiston laatujärjestelmän. Arvioinnissa todettiin, että ammattimaiseen taiteen tekemiseen kohdistuu jatkuvaa julkista palautetta ja arviointia, ja tämä heijastuu myönteisesti Taideyliopiston laatutyöhön. Laatutyön iskulause Sujuva toiminta, rohkea asenne on onnistunut ja kuvastaa uskallusta arvioida rohkeasti omaa toimintaa.

”Taideyliopiston toimintakulttuuri pohjautuu yhdessä sovittuihin arvoihin taito, rohkeus ja yhteisöllisyys. Arvioinnissa saamamme palaute osoitti, että arvot ovat aidosti koettuja ja ohjaavat jokapäiväistä toimintaa.”

Rehtori Jari Perkiömäki, Taideyliopisto

Luukku 9

Karvissa on arvioitu 28 perustutkinnon oppimistulokset. Näyttöjen valossa ammatillinen osaaminen on erittäin hyvää. Useissa tutkinnoissa yleisin arvosana on kiitettävä ja tyydyttävien arvosanojen osuus alle 10 %.

Jatkossa oppimistulosten arviointi kattaa myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Opiskelijoiden ja työelämän roolia arvioinnissa tullaan vahvistamaan.

Luukku 10

Suomalaisten korkeakoulujen laadunhallinta toimii

Karvi auditoi vuosina 2012–2018 toiseen kertaan korkeakoulujen laatujärjestelmät. Korkeakouluista 90 % läpäisi auditoinnin suoraan ilman uusinta-auditointia.

Luukku 11

Vaikuta ja ideoi!

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arviointia 2021 suunnitellaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Mihin arviointi tulisi kohdistaa? Lähetä ideasi Karville: laadunarviointi.karvi.fi

Luukku 12

Osallistu Karvin jouluarvontaan!

Arvonnasta voit voittaa Kånken-repun täynnä Karvin mielenkiintoisia arviointijulkaisuja! Voittaja saa valita reppunsa väriksi oranssin, vihreän tai sinisen, Karvin tunnusvärejä mukaillen. Palkintoja arvotaan yhteensä 2 kappaletta sosiaalisen median kanavissamme.

Osallistu arvontaan kommentoimalla arvontajulkaisua Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Arvonnan osallistumisaika päättyy 18.12. klo 16.00.

Lue arvonnan tarkemmat säännöt

Luukku 13

Ljus Lucia-dag!

Lucia-dagen till ära reflekterar NCU:s Lucia Jessica Karlsson kring Finlands svensk- och finskspråkiga elevers resultat i NCU:s utvärderingar av lärresultaten i den grundläggande utbildningen.

”Som språklig minoritet i Finland måste vi jobba aktivt för att de svenskspråkiga eleverna ska ha likvärdiga möjligheter att uppnå målen i läroplanen som de finskspråkiga eleverna. Det är viktigt att se till att små skillnader inte blir större och att målet är inställt på en så bra finlandssvensk skola som möjligt”, Karlsson skriver.

Jessica Karlsson jobbar som utvärderingsassistent inom enheten för allmänbildande utbildning på NCU.

Läs hela artikeln “Sackar Svenskfinland efter?”, som finns på NCU:s blogg.

Luukku 14

Miten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden avun pyytämisen helppoutta voisi tukea?

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokemukset avun pyytämisen helppoudesta erilaisiin huoliin vaihtelevat (kuvio 1). Helpoimmaksi koetaan avun pyytäminen omiin huoliin ja vaikeimmaksi avun pyytäminen huoleen kotona olevista ongelmista. Opiskelijat kokevat kuitenkin, että henkilöstö reagoi heidän huoliinsa melko hyvin ja että huoliin saa tukea.

Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla:

Kuvio 1. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokemus avun pyytämisen helppoudesta (n = 1277–2103)

Lähde: Frisk, T. Hietala, R. Kiesi, J. 2018. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi ammatillisessa koulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Luukku 15

Joulukalenterin 15. luukussa professori Katrina Nordström ja johtaja Eva Maria Raudasoja pohtivat kokemuksiaan Karvin ensimmäisessä Korkeakoulujen arviointijaostossa.

"Kansainvälinen auditointi on tuonut suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen uuden ulottuvuuden”, he toteavat ja jatkavat:

”Karvi on luonut kansainvälisistä koulutuksen asiantuntijoista koostuvan laajan osaajaverkoston, jota koko Suomi voisi hyödyntää koulutuksen kehittämisessä sekä tulevaisuuden kehittämishaasteiden ja -ratkaisujen reflektoinnissa.”

Professori Katrina Nordström, Aalto-yliopisto, ja johtaja Eva Maria Raudasoja, Oulun yliopisto, toimivat Karvin ensimmäisessä Korkeakoulujen arviointijaostossa 16.12.2014–30.11.2018.

Lue heidän koko artikkelinsa Arvokasta arviointiosaamista jakamassa – kokemuksia arviointijaoston työskentelystä.

Luukku 16

Suomalaisten korkeakoulujen auditointimalli uudistuu auditointikierrokselle 2018–2024. Auditointimallissa korostuu korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja koulutuksen opiskelijakeskeisyys. Samalla julkinen digitaalinen alusta tekee auditointiprosessista läpinäkyvän, ja korkeakouluja kannustetaan vertaisoppimiseen.

”Tulevat auditoinnit suuntaavat arvioinnin fokusta lähemmäs opetusta ja opiskelijaa laatujärjestelmien yksityiskohtien jäädessä vähemmälle huomiolle. Tuleva auditointimalli korostaa myös sitä, millaiseen oppimiseen korkeakoulut organisaatioina kykenevät.”

professori Jouni Välijärvi, auditointimallin suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Luukku 17

Miltä opiskelijoiden opintopolut näyttävät tulosten valossa? Karvi on tehnyt yhteenvedon ammatillisen koulutuksen arviointituloksista vuosilta 2015–2018. Tulokset on koostettu infograafiin Opiskelijoiden osaamisperusteiset opintopolut arviointien tulosten valossa.

Ammatillisen koulutuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita esitetään muun muassa seuraavissa teemoissa: henkilökohtaistaminen, työelämäläheisyys, näytöt ja osaaminen.

Luukku 18

Maailman parhaiksi opettajiksi

Ja taas uusia arviointituloksia!

Karvi julkaisee tiistaina 18.12. raportin Maailman parhaiksi opettajiksi – vuosina 2016–2018 toimineen Opettajankoulutusfoorumin arviointi.

Raportissa todetaan, että vaikka opettajien peruskoulutus on vetovoimaista, opettajien täydennyskoulutukselta puuttuvat kansalliset rakenteet, säädöspohja ja yhtenäiset resurssit. Arvioinnin mukaan opettajien koko uranaikaisen osaamisen kehittämisen esteet tulee ratkaista kansallisella tasolla ja käytännön ratkaisut tulee löytää paikallistasolla. Vain näin suomalaiset opettajat voivat jatkossakin olla maailman parhaita.

Seuraa julkistamistilaisuuden striimausta bit.ly/2zQn64U klo 12.30–15.30.

Luukku 19

Toimivatko koulutusjärjestelmän nivelvaiheet?

"9. luokan jälkeen suurin osa nuorista saa opiskelupaikan. Isompi haaste on opintoihin kiinnittymisessä ja toisen asteen jälkeisessä siirtymässä."

Armi Nurmi, Suomen Opinto-ohjaajat ry

Tutustu Karvin uuteen arviointiin, joka koskee opiskelijoiden siirtymiä ja opintopolun sujuvuutta koulutuksen nivelvaiheissa.

Luukku 20

Tutkimukseen perustuva opetus toteutuu suomalaisissa korkeakouluissa hyvin

Tutkimukseen perustuva opetus toteutuu korkeakouluissa pääosin hyvin, voidaan todeta korkeakoulujen toisen auditointikierroksen auditointiraporttien perusteella. Kolmannella auditointikierroksella tutkimukseen perustuvalle opetukselle on asetettu omat itsearviointikysymykset.

Luukku 21

”Kohtaavatko arvosanat todellisen osaamisen? Opiskelijan pitäisi voida luottaa siihen, että hänen saamansa arviointi omasta osaamisesta vastaa tutkintovaatimuksia. Tärkeintä olisi luoda järjestelmä, jolla voidaan varmistaa osaamisen arvioinnin tasavertaisuus ja vertailtavuus.”

Koulutuspoliittinen asiantuntija Samuli Maxenius SAKKI ry:stä toimi Karvin arviointineuvoston asiantuntijajäsenenä 2017–2018.

Lue hänen koko artikkelinsa Arviointitieto avainasemassa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Luukku 22

Korkeakoulujen koulutusalakohtaiset arvioinnit alkavat

Karvi arvioi vuoden 2019 aikana neljän koulutusalan koulutustarjontaa: yhteiskuntatieteellisen, humanistisen, tekniikan sekä liiketalouden ja kauppatieteen alan. Koulutusalakohtaiset arvioinnit keskittyvät erityisesti koulutusalojen työelämärelevanssiin sekä osaamislähtöisyyteen. Arviointiryhmät on nimetty.

Luukku 23

OPS-arvioinnin mukaan neljä viidesosaa esiopetusyksiköistä ja esiopetuksen järjestäjistä kokee saavuttaneensa hyvin seuraavat opetussuunnitelman sisällölliset tavoitteet: oppivana yhteisönä toimiminen, lapsen aktiivinen toimijuus ja laaja-alainen osaaminen.

“Viime kevään arviointivierailut vahvistivat käsitystä siitä, että esiopetuksen opetussuunnitelmassa painotetut lapsilähtöiset ja yhteisölliset toimintavat ovat juurtuneet useiden esiopetusyksiköiden arkeen."

Salla Venäläinen ja Jaana Saarinen, arviointiasiantuntijat Karvista

Tutustu tarkemmin OPS-arviointiin: https://ops-arviointi.karvi.fi/

Luukku 24

Ihanaa joulua! Joulu on lasten odottama juhla, ja siksi muistutamme jouluna laadukkaan varhaiskasvatuksen tärkeydestä.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen vaikutukset lapsen oppimiselle ja kasvulle sekä varhaiskasvatuksen laajemmat vaikutukset yhteiskunnalle tunnistetaan tutkimuksissa jo melko hyvin. Varhaiskasvatuspalveluista on kuitenkin hyötyä vain lapsille, jotka niihin osallistuvat. Karvi toteuttaa 2018–2020 viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun tavoitteiden arvioinnin.

”On tärkeää yhtäältä selvittää viisivuotiaiden lasten osallistumismahdollisuudet ja osallistumisen esteet huomioiden alueelliset erot mutta toisaalta turvata laadukkaiden ja perheiden tarpeet huomioivien palveluiden toteuttaminen.”

professori Maarit Alasuutari, Jyväskylän yliopisto

Iloista joulua kaikille lapsille, nuorille ja aikuisille!