Sámegielaid gáiddusoahpahus buorida sámeohppiid gielalaš vuoigatvuođaid

Gáiddusoktavuođaiguin ollašuhtton oahpahusain leat sáhtán buoridit sápmelaš oahppiid vejolašvuođaid lohkat sámegielaid, nannet sápmelašvuođaset ja oppa lohkái ovddidit sámegielaid seailuma riikkasteamet. Gáiddusoahpahuspilohta doaibmamálle ja buriin geavadagaid galgá ávkkástallat viidásappot maid eará oahppoávdnasiin. 

Álbmotlaš skuvlema árvvoštallanguovddáš (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi) árvvoštalai giđđat 2022 sámegiela gáiddusoahpahuspilohta doaibmama ja pilohtas addojuvvon oahpahusa váikkuheaddjivuođa. Gáiddusoktavuođaiguin ollašuhtton oahpahusa leat ordnen jagi 2018 rájes. Mihttomearrin lea leamaš juksat sámeguovllu olggobealde ássi mánáid ja nuoraid, geaid bearraša dahje soga giella lea mii nu golbma Suomas hállojuvvon sámegielas. Oahppilohku lea sturron golmmageardásažžan fidnu áigge, ja dat lea lohkanjagi 2022–2023 sullii 150 oahppi. Eanemus oahppit leat davvisámegielas, dasto anárašgielas. Nuortalašgielas oahppit leat unnimus.

Oahpahussii ohcan fuolaheaddji ja oahppi iežaska duohken

Dál badjel 70 % sámi mánáin ja nuorain ásset sámeguovllu olggobealde. Diehtu oahppi sámi duogážis ii álot sirdašuva skuvlii, ja danin fuolaheaddji ja oahppi galgaba ieža leat aktiivvalaččat oahpahussii ohcamis, Gáiddusoahpahuspilohtas oahppit leat eanemus vuođđooahpahusas, muhto muhtin veardde maid ovdaoahpahusas ja logahatoahpahusas. Gáiddusoahpahuspilohttii oassálasti skuvllat leat dál 70.

Oahpahusa hástalussan lea baicca oahppiid sierraahkásašvuohta, maid sin iešguđetlágan sámegiela máhttindásit: muhtin oahpput álggahit oahpuid álggu rájes, nuppitges lohket sámegiela eatnigiela láhkái. Maiddái oahppamateriálain lea stuorra vátni, ja danin gáiddusoahpahuspilohta oahpaheaddjit gártet ieža ráhkadit eandalii digitála oahppamateriála.

Sierra doaibmiid ovddasvástádusaid ja bargguid čielggasmahttit

Gáiddusoahpahuspilohtas addojuvvon oahpahus lea vuođđooahpahusa ja logahatoahpahusa dievasmahtti oahpahus. Oahpahus addojuvvo guokte diimmu vahkus, ja oahppodiimmut leat dávjá skuvlabeaivvi loahpas dahje áibbas dan álggus. Skuvlla bargun lea fuolahit oahppiid dorvvolašvuođas ja fállat sidjiide stivrejeaddji oahppodiimmuid áigge. Árvvoštallan čájehii, ahte oahppit leat oassálastán oahpahussii maiddái ruovttus. Ruovttus oahppan lea dagahan eahpediđolašvuođa das, geas lea ovddasvástádus oahppis oahppodiimmuid áigge.

Sámegiela oahpahus ordnejuvvo stáhta sierranasruhtademiin, eaige dasa hálit árvvoštallanbohtosiid vuođul nuppástusa. Árvvoštallamii oassálastán oahpahusa ordnejeaddjit ja skuvllat sávve goittotge ruhtadeami ovttageardánabbon dahkama nu, ahte doarjja čujuhuvvošii boahtteáiggis njuolga oahpahusa koordinerejeaddji Ohcejoga gildii iige manašii skuvllaid bokte. 

Gáiddusoahpahusain sáhtášii buoridit vejolašvuođaid maid eará gielaid lohkamii

Gáiddusoahpahuspilohta doaibmamálle lea vejolaš ávkkástallat maid eará oahppoávdnasiin, dego ovdamearkka dihte iežas eatnigiela ja nu gohčoduvvon unna gielaid (fránskkagiella, duiskkagiella ja ruoššagiella) oahpahusas.

“Suopmelaš nuoraid gielladáiddu gáržomis leat hállan jo guhká, ja gáiddusoktavuođaid ávkkástalli hybridaoahpahus sáhtášii leat okta vuohki gielladáidoriggodaga ealáskahttimii. Stuorra gávpogiid olggobealde lea váttis oažžut válljenávnnasgielaide doarvái oahppiid ja gelbbolaš oahpaheaddjiid, ja nu buot oahppiin ii leat ovttaveardásaš vejolašvuohta lohkat iežas háliidan gielaid. Gáiddusoktavuođaiguin ollašuhtton oahpahusas gáiddus- ja lagašdiimmuid sáhttá vurohallat, nu ahte maid giellaoahpaheddjiid bargovejolašvuođat buorránit”, lohká jođiheaddji árvvoštallanáššedovdi Marita Härmälä.

Makkár doaimmaide árvvoštallama bohtosat addet ákka?

Vuosttažettiin sámegielaid erenoamáš sajádaga ealáskahttinláhkái giellan galgá váldit vuhtii dehálabbon oahppoplánaid vuođuštusaid ođasmahttima oktavuođas. Oahpahusa mihttomeriin ja sisdoaluin galgá váldit čielgasappot vuhtii sámepedagogihka, sámi kultuvrra ja eallinvuogi sihke sámegielaid áitatvuloš dili sihke sajádaga min riikka áidna álgoálbmotgiellan.

Nubbin vuođđooahpahuslága galgá dárkkistit sápmelaš mánáid oasil. Vuođđooahpahusláhka lea maŋimuš háve ođasmahttojuvvon 1990-logus, ja dálá dilis dat guoská sámegiela oasil dušše sápmelaččaid ruovttoguovllus ássi sámemánáide. Sámemánáid demográfalaš dilli lea goittotge nuppástuvvan sakka 1990-logu rájes, go sámebearrašat leat ain eambbo fárren sámeguovllu olggobealde.

Gáiddusoahpahuspilohtas ožžojuvvon buriid geavadagaid galgá viiddidit maid eará oahppoávdnasiidda ja eará oahppama sajiide. Gáiddusoktavuođaid ávkkástalli oahpahus bidjá ođđa hástalusaid maiddái oahpaheaddjiid pedagogalaš máhttui, maid árvvoštallanmáhttui.

  • Gáiddusoahpahuspilohta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija, jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi.
  • Gáiddusoahpahuspilohtta ollašuhtto 1.8.2018–31.8.2023, man maŋŋá dan boahtteáigi mearriduvvo.
  • Árvvoštallanmateriála čoggojuvvui gullandilálašvuođaiguin, gažademiiguin ja jearahallamiiguin.
  • Gullamiidda oassálaste 12 oahpahusa ordnejeaddji ja 17 skuvlla, ja gažademiide vástidedje 47 oahpahusa ordnejeaddji/skuvlla, 71 oahppi ja 29 fuolaheaddji.
  • Lassin áiccadedje 11 sámegiela oahppodiimmu.

 

Lassedieđut:

Jođiheaddji árvvoštallanáššedovdi Marita Härmälä, tel. 029 533 5560, ovdanamma.sohkanamma@karvi.fi

Raporta:Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää.” Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022.

Olggosaddimat 3:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Sulje